Eilen lukuisat abiturientit saivat yllättäen tiedon siitä, että ylioppilastutkinnon reaaliaineiden kokeet on siirretty pidettäviksi viikkoa normaalia aikataulua aikaisemmin. Opiskelijat, jotka hetki sitten ajattelivat valmistautumisaikaa olevan vielä puolitoista tai kaksi viikkoa, ovatkin tilanteessa, jossa aikaa on vain muutamia päiviä tai alle viikko (riippuen kirjoitettavista aineista). Joillakin opiskelijoilla aikaistuiminen koskee kahta eri reaaliainetta. Abit ovat hankalassa tilanteessa. Viimeistelyvaiheen opiskelusta on leikattu aikaa. Lisäksi perättäisten kokeiden välille ei jää oletetulla tavalla välipäiviä, jotka voisi käyttää palautumiseen tai kertaamiseen.
Mitä tässä nyt pitäisi tehdä?
Oppimisen taidot ovat aika turhia, jos niistä on hyötyä vain ihanteellisissa olosuhteissa. Kirjoitan seuraavassa abiturienteille ja etsin joitakin ajatuksia siitä, miten tässäkin tilanteessa vähästä ajasta ja omasta osaamisesta saisi kaiken irti.
Photo by Justin Novello on Unsplash
1. Muista, että osaat jo
Ylioppilaskoe mittaa lukio-opintojen aikana kertynyttä osaamista. Kaikki aiemmin tekemäsi työ on edelleen pääomaa, jolla ponnistat kokeessa. Lukulomakin on ollut täysimittaisena käytettävissäsi. Viimeisten päivien ponnistelun merkitys on todennäköisesti vähäisempi, kuin miltä tässä vaiheessa tuntuu. Mielenkiintoisissa opiskeluaikatauluja koskevissa kokeiluissa on todettu mm. että kertaava opiskelu kielten sanojen kohdalla tehokkaampaa silloin, kun kertaaminen tehtiin reilusti ennen sanakoetta, kuin jos se tehtiin juuri edellisenä iltana. Ajatus siitä, että kaiken pitäisi olla tuoreena mielessä, saattaa olla vähän harhaan johtava. Monet reaalikokeiden tehtävät mittaavat ajattelutaitoa, kokonaisuuksien hahmottamista, kykyä käsitellä aineistoja ja soveltaa tietoa. Näiden taitojen kehittymisen suhteen muutamalla päivällä tuskin on lainkaan merkitystä.
Toki on harmillista, ettet voi kerrata aikomallasi tavalla. Olit varmasti ajatellut tehdä hyödyllisiä ja mielekkäitä asioita oppimisesi eteen. Onneksi tutkinnon arvosanojen pisterajoja määriteltäessä vertaudut juuri tähän abiporukkaan, joilta kaikilta leikattiin pois sama määrä valmistautumisaikaa. Jos tämä vaikuttaa vastausten laatuun, pisterajat laskevat.
Älä siis huolestu liikaa. Tämä on pitkän matkan juoksua. Aiemmin opittu kantaa, vaikka et saisikaan viimeistelyä näissä olosuhteissa kohdilleen. Pyri kuitenkin käyttämään saatavilla oleva aika mahdollisimman hyvin.
2. Opiskele keskittyen ja lyhyissä jaksoissa
Aikaa on vähemmän kuin kuvittelit.
Aikaa on rajallisesti.
Älä anna valtaa ajatukselle, että aikaa on liian vähän. Sinulla on kuitenkin vielä aikaa. Ei viikkoja, mutta joitakin päiviä ja tunteja kuitenkin. Käytä ne viisaasti.
Kun opiskelet, keskity opiskeluun. Kun et opiskele, pyri tekemään asioita, jotka irrottavat sinut kokeisiin liittyvästä huolesta. Muista, että pienetkin tauot tehostavat oppimista.
Tarvitset voimavaroja ennen kaikkea koepäivänä työskentelemiseen. Kertaa vähän ja tehokkaasti.
3. Selvitä, mitä osaat
Mitä sitten pitäisi kerrata ja mihin aika käyttää? Joudut tekemään valintoja ja priorisoimaan. Selvitä siis aluksi itsellesi, mitä olet jo tehnyt ja mitä osaat.
Koska mieleenpalauttaminen on niin tehokasta, sinun kannattaa käyttää sitä apuna inventaarion tekemisessä. Muistele kurssi (uudessa opsissa opintojakso/moduli) kerrallaan, mitä tiedät kurssin aiheista. Tee tämä esimerkiksi nopeasti sutaistuna miellekarttana. (Älä juutu tekemään täydellistä ja siistiä. Siihen ei ole nyt aikaa.) Vertaa karttaa oppimateriaalin sisällysluetteloon. Muistitko olennaisia asioita? Onko aiheita, jotka ovat tärkeitä, mutta joista et muista melkein mitään?
Tämän jälkeen sinulla on kaksi mahdollisuutta:
- Jos tunnistat selkeän katvealueen, jota et ole ehtinyt vielä kerrata – ja joka on opiskelemasi aineen näkökulmasta ydintietoa, tärkeää, olennaista – keskity kertaamaan tätä aihekokonaisuutta.
- Jos et tunnista olennaista puutetta, keskity varmistamaan, että osaat hyvin ne kokonaisuudet, jotka olet jo opiskellut ja ymmärtänyt hyvin. Rakennat siis vahvuuksillesi ja luotat siihen, että kokeessa on sen verran valinnanvaraa, että voit kiertää osaamiseen mahdollisesti jääviä puutteita.
Joudut tekemään valintoja. Tee niitä rohkeasti. Opettajana minulta kysytään joskus tärppejä sille, mitä kannattaisi kerrata. Sellaisia on mahdotonta antaa, mutta jonkin kokonaisuuden kertaaminen ja hahmottaminen hyvin, tukee muiden aiheiden muistamista ja oppiaineelle tyypillisen lähestymistavan sisäistämistä. Kertaaminen kannattaa, eikä sitä kannata ajan puutteen vuoksi tehdä pelkästään pintapuolisesti. Uskalla valita!
4. Suosi mieleen palauttamista
Kun kertaat, muistele asioita! Älä vain lue uudelleen, vaan vaivaa päätäsi. Katso otsikoita ja yritä muistaa tai arvata, mitä sisältöjä niiden alla käsitellään. Matemaattisissa aineissa ratko tehtäviä tai mieti edes ratkaisujen perusperiaatteet läpi.
Kun luet, pysähdy välillä ja selitä itsellesi / koiralle / seinille, mitä juuri luit, mitkä olivat ne tärkeimmät asiat. Vaikka aikaa on vähän, anna tilaa ajatuksille ja yhdistele asioita mielessäsi laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
5. Juurru ja katso maisemaa
Valmistaudut nyt ylioppilaskokeeseen varsin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Muuttuneen aikataulun paineen lisäksi koet tietysti myös tavanomaiset kirjoituksiin liittyvät paineet ja epävarmuudet.
On hyvä muistaa, että vaikka kokeet ovat tärkeitä, ne eivät määritä loppuelämääsi. Jos suoriudut jossakin aineessa heikommin kuin kuvittelit, myös heikommalla hyväksytyllä arvosanalla pääsee ylioppilaaksi. Jos saat tutkinnon kasaan, olet jatko-opintoihin hakukelpoinen ja voit tulla valituksi haluamaasi opiskelupaikkaan pääsykokeen kautta. Jos ovet opiskelupaikkaan eivät aukea, kokeen voi uusia ja tutkinnon arvosanoja korottaa.
Puhu itsellesi nyt lempeästi ja rohkaisevasti. Teet parhaasi näissä kovin epätäydellisissä olosuhteissa. Saatoit lukea tiistain tekstitaidon kokeessa Karl Ove Knauskårdin esseen Munat, jossa elämän rosoisuus ja epäjärjestäytyneisyys asetettiin vastakohdaksi kananmunan täydelliselle muodolle. Myös rosoisissa ja repaleissa oloissa on hyvä asettaa jalat tukevasti maahan ja tehdä sitä, mikä on tarpeen ja ottaa seuraava askel.
Onnea opiskeluun!
Oppimisen taidot 
Tämäpä tuli oikea-aikaisesti 🙂 Toimivan tuntuinen 5 kohdan lista tekijöistä, jotka kannattaa käydä läpi ja tarkistaa, millä lailla ne sisältyvät jo omaan kertaustapaan. Isoja muutoksia ei voi tehdä, mutta tehostamisen paikkaa yleensä on kaikilla vastaavissa tilanteissa. Tiina-Marialta hieno viittaus Knauskårdin esseeseen ja vinkki siihen, että oivaltamisen aika jatkuu siitä, kun oppikirjan kannet suljetaan ja omat muistiinpanot pakataan – jopa H-hetkellä ylioppilaskirjoituksessa!
Tilanne menee ihan vitusti , mulla on paniikki ja stressi !
Miten voin tehdä kaksi koetta maa ja Fy toisensa jälkeen 😭
Todella valitettava tilanne — ja nyt edessä todella monella näihin aineisiin panostaneilla. Stressi ja paniikki nostaa päätään. Sama stressireaktio, joka tuottaa hankalat tunteet ja paniikin, on kuitenkin kehon tasolla merkki siitä, että valmistaudut toimimaan vaativassa tilanteessa. Älä pelkää stressiä, se ei kaada sinua, vaan paremminkin valmistaa sinut toimimaan tilanteessa tarkoituksenmukaisesti. Se on merkki siitä, että tämä on tärkeää ja tähän pitää panostaa. Älä säikähdä stressiä, vaan etsi sen rinnalle myös niitä rauhoittavia ajatuksia. Tässä muutamia: 1) Pysyt työskentelemään tehokkaasti kaksi päivää peräkkäin. Suomalaisessa järjestelmässä on ollut välipäiviä, mutta monissa paikoissa näin ei välttämättä ole ja esim. pitkiä pääsykokeita on aina järjestetty peräkkäisinä päivinä. Parin päivää taistelua on sellainen määrä, jonka yleensä jaksaa. Ajattele, perjantaina ei tarvitse enää sitten yhtään pinnistää ja olet koulusi käynyt (oletan, että olet valmistumassa)! 2) Ajattele, että kyseessä on yksi koe, aineissa joiden sisällöt tukevat toisiaan. Älä kuvittelekaan tekeväsi mitään tärkeää keskiviikkoiltana. Silloin teet kaiken kevyesti; jos haluat kertailla, kertailet; jos et halua kerrata, mieti jotakin ihan muuta kevyttä tekemistä tai ajateltavaa siihen iltaan (ettei paniikki pääse päälle). Valmistautuminen on siis tehty keskiviikkoon mennessä. Fysiikkaa et saa ihan siihen terään, jota olit ajatellut, mutta tilanne on viimeistelyn osalta kaikille sama. Tuskin on montaa fysiikan kirjoittajaa, joka ei olisi edellisenä päivänä pitkän matikan kokeessa. 3) Luota siihen, mitä olet tähän asti tehnyt! Kaikki ne kurssit, jotka olet käynyt ja kertaamiset, jota olet tehnyt — kyllä ne kantavat! 4) Toistan vielä tuon aiemman ajatuksen: muista, että stressi kertoo kehon toimintavalmiudesta. Luota siihen! Sinä pystyt ja olet valmis! Tee ihan superhyvät eväät ja laita mukavimmat vaatteet ja mene tekemään se, mitä nyt pitää tehdä!
Kiitos. Olen yllättynyt ettei abiturienteille annettu mielenterveydellistä tukea kuten kriisipuhelinta tai ihan vain Facebook-ryhmää, jossa olisi perjantaista lähtien purkaa tätä stressin tunnetta. Tilanne kuitenkin järkytti varmasti monia, eikä YTL voi tietää, onko jollakin jo mielenterveyden kanssa ollut haasteita.
Mietin siis aivan samaa, ja tilanne on toki äärimmäisen valitettava, mutta kaipa tässä terveys edellä mennään, joskaan ei mielenterveys…
Hieno idea! Kannattaa käyttää kaikkia omia verkostoja ja saatavilla olevaa tukea. Koulun ihmiset ovat abien käytettävissä ja tukena. Samoin esim. lasten ja nuorten puhelin / nuorten chatti: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.
Hei Saija,
Onpa hieno ja viisas teksti!
Kiitos palautteesta! En kuitenkaan ole Saija 🙂