Miksi kysyminen on olennainen opiskelutaito

Kun aloitat opiskelun, mietitkö hetken aikaa, mitä haluaisit tietää opiskeltavasta aiheesta? Mikä siinä on kiinnostavaa? Mitä jo tiedät ja mitä kannattaisi tietää lisää? Mihin tieto laajemmin liittyy ja mihin tietoa voi soveltaa? 

En ole nähnyt opiskelutaitokirjaa, jossa olisi oma lukunsa taidosta tehdä kysymyksiä. Sellainen pitäisi kirjoittaa, sillä kysyminen on olennainen osa taitavaa opiskelua. Kysyminen unohtuu, sitä ei opeteta ja niille, jotka sitä käyttävät, se on usein niin luonnollinen osa ajattelua, että he eivät ehkä edes tunnista käyttävänsä kysymistä opiskelutekniikkana.

Kysyminen unohtuu, jos vahingossa ajattelet oppimista valmiiksi annetun tiedon vastaanottamisena. Oppiminen on kuitenkin ajattelua. Valmis luento, valmis teksti tai muu oppimateriaali on siinä siksi, että kävisit ajatellen keskustelua sen kanssa ja tekisit siitä omaasi. Siitä oppimisessa oikeasti on kysymys, eikä se onnistu ilman kysymyksiä.

Onneksi kysymistä voi opetella. Se on yhtä paljon asennetta kuin taitoa. Kysyminen on onneksi myös suhteellisen helppoa, eikä se (harjoitteluvaiheen jälkeen) lisää opiskeluun käytettävää aikaa.

Mitä minä nyt sitten tarkoitan kysymisellä? Kysymys on lause, joka alkaa kysymyssanalla ja päättyy kysymysmerkkiin. Tutuimmassa muodossaan kysymys esitetään opettajalle silloin, kun ei ole ymmärretty jotakin. Sekin on tärkeää, mutta puhun nyt vähän toisenlaista kysymisestä. Ehkä pikemminkin kysyvästä asenteesta ja ajattelusta, jota kysyminen vaatii. Tässä mielessä kysymysten olisi hyvä reunustaa opiskeluprosessia alusta loppuun saakka. 

Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten kysymyksiä voi käyttää opiskelun apuna:

Kysyminen ruokkii uteliaisuutta

Entä, jos ennen uuden aiheen oppimiseen sukeltamista pysähtyisit hetkeksi miettimään, mikä sinua aiheessa kiinnostaa. Voit miettiä esimerkiksi:

• Onko sinulla aiheesta kokemuksia? Ristiriitaisia kokemuksia? Selitystä vaativia kokemuksia?
• Olisiko tiedosta mahdollisesti jotakin hyötyä? Mitä sen avulla voisi selittää?
• Luuletko jo jotakin? Oletko kuuullut jotakin? Haluaisitko tarkistaa tai tarkentaa käsitystäsi?
• Kaikki ei kiinnosta kaikkia, mutta jokaisesta aiheesta joku on kiinnostunut. Eläydy sellaisen ihmisen asemaan, joka on kiinnostunut edessä olevasta aiheesta. Mistä hän on siinä kiinnostunut? Mitä hän haluaa tietää?

Kysyminen ennen opiskelun aloittamista on hyödyllistä, koska se

1. auttaa tunnistamaan, mikä aiheessa voisi olla kiinnostavaa
2. auttaa tunnistamaan, mitä jo tiedät aiheesta ja mitä kokemuksia sinulla on aiheeseen liittyen
3. virittää mieltä etsimään vastauksia kysymyksiin ja rakentamaan tietoa aiheesta

Kysyminen jäsentää tietoa

Toinen mahdollisuus on lähteä suuntaamaan tiedon hankkimista kysymysten avulla. Kysy siis: Kun olen oppinut tämän asian, mitä minun pitäisi tietää?

Harjoittele avaamaan aihe kysymysten avulla. Aseta kysymykset sen mukaan, millaista asiaa olet opiskelemassa. Tässä muutama esimerkki.

Jos yrität ymmärtää historiallista tapahtumaa, aloita kysymällä vaikkapa nämä peruskysymykset:

Kuka? 

Mitä? 

Milloin? 

Miksi? 

Jos yrität oppia käsitteen, kysy ainakin:

Mitä käsite tarkoittaa?

Miten sitä käytetään? mitä se selittää?

Millaisia esimerkkejä asiasta voi antaa? 

Mihin suurempaan kokonaisuuteen käsite liittyy? 

Tietyn oppiaineen oppimisesta osa on juuri sitä, että opit tunnistamaan minkälaisia kysymyksiä tällä tiedonalalla esitetään. Esimerkkiksi psykologinen ajattelu on osaksi juuri sitä, että osaa kysyä uudesta ilmiöstä psykologiatieteelle tyypillisiä kysymyksiä.

Kysymysten avulla jäsentäminen on hyödyllistä ennen opiskelun aloittamista, koska kysymykset ikäänkuin avaavat mielen poimimaan tietoa. Kysymykseen vastauksen etsiminen on luonnollinen tapa olla tiedon kanssa tekemisissä. Asiantuntija lukee yleensä aina etsien vastauksia häntä kiinnostaviin kysymyksiin.

Kysymykset tekstin tai luennon avulla opittaessa

Asiantuntija myös yleensä kirjoittaa tai luennoi antaen vastauksia olennaisiin kysymyksiin. Kysymysten tunnistaminen on osa taitavaa lukemista ja kuuntelemista. Cal Newport* teki havainnon, että hänen haastattelemansa taitavat opiskelijat jäsensivät tietoa luennolla miettien:

Mihin kysymykseen luennoitsija nyt vastaa?

Mikä vastaus on?

Miten vastausta perustellaan?

Mitkä kysymykset jäävät avoimiksi?

Nämä kysymykset tekevät luennosta aktiivisen ajattelemisen tilanteen. Kuunteleminen kun ei ole, eikä voi olla valmiiksi pureskellun tiedon vastaanottamista. Ainakaan, jos haluat, että kuultu jää muistiin ja muodostuu oman ajattelun rakennusaineeksi.

Samanlaista kysymisen tapaa voi käyttää hyväksi myös tekstejä lukiessa. Kirjoittaja kirjoittaa usein niin, että kukin kappale koostuu yhdestä muita tärkeämmästä asiasta, jonka kirjoittaja haluaa välittää eteenpäin. Taitava lukija oppii tunnistamaan tekstissä sitä, mitä kirjoittaja kappaleessa yrittää tehdä. Ja taitava opiskelija voi jäsentää sen kysymyksen muodossa itselleen. Mihin kysymykseen tämä teksti vastaa? Jos tunnistat sen, alat tunnistaa, mikä tekstissä on tärkeää – mikä vain johdattelua, havainnollistusta tai muuta täytettä.

Toimi esimerkiksi näin:

Lue pätkä tekstiä, yksi kappale tai muu pieni kokonaisuus.

Pysähdy ja mieti: Mihin kysymykseen tämä on vastaus?

Kirjoita kysymys marginaaliin tai muistiinpanoihisi. Huomaa, miten siihen on vastattu.

Lukemisen lopuksi kertaa asiat käymällä läpi kysymykset ja vastaamalla niihin mielessäsi.

Yhdessä opiskeleminen voi olla vielä mukavampaa. Silloin voi tehdä esimerkiksi näin:

Lukekaa molemmat sama pieni osa tekstistä (yksi kappale tai muu pieni kokonaisuus).

Sopikaa, kumpi kysyy ja kumpi vastaa. Kysyjä miettii, mihin kysymykseen tekstissä vastataan. Vastaaja selittää vastauksen omin sanoin ja tarvittaessa täydennetään tekstin avulla.

Jatkakaa lukemista seuraavan pienen osan verran.

Vaihtakaa rooleja. Nyt äskeinen vastaaja kysyy ja kysyjä vastaa.

Jatkakaa vuorotellen lukemista, kysymistä ja vastaamista, kunnes opiskeltava aihe on käsitelty. Kun opiskelette uutta asiaa osat saavat olla hyvin lyhyitä. Kun kertaatte jo opittua, voitte pyrkiä hahmottamaan vähän suurempia kokonaisuuksia kerrallaan.

*Cal Newport (2007) How to become a straight-A student. 

Itsensä kuulusteleminen

Sellainen opiskelu, johon kuuluu pinnistelyä opitun palauttamiseksi mieleen, on tutkitusti erittäin tehokasta. On parempi kerrata asioita kysymällä ja vastaamalla, kuin vain lukemalla uudelleen ja uudelleen. Lukemisen aikana tehdyt kysymykset voivat olla kertaavan mieleenpalauttamisen kannalta erinomaisen hyödyllisiä. Yhtä hyvin kysymyksiä voi miettiä jälkeenpäinkin.

Hyviä kertaavia kysymyksiä voit kehitellä esimerkiksi näiden kysymysten avulla:

Mitä opettaja saattaisi kysyä kokeessa?

Miten opitut asiat liittyvät toisiinsa?

Mitä suuria kokonaisuuksia muodostuu?

Mitkä ajatukset toistuvat?

Mihin ja miten tietoa voisi soveltaa?

Olen aiemminkin kirjoittanut mieleenpalauttavan opiskelun tärkeydestä mm. täällä.

Yksi vastaus – kymmenen kysymystä lisää

Kun tutkija raportoi tutkimuksen tuloksia, loppuun kirjoitetaan usein kappale, jossa nimetään uusia, selvittämättömiä kysymyksiä jatkotutkimusten aiheiksi. Tutkimus alkaa kysymyksestä, jota yritetään selvittää ja päättyy uusiin kysymyksiin, joihin ei vielä tiedetä vastausta. Yksi selvitetty kysymys tuottaa monta uutta avointa kysymystä.

Miksipä oppiminen olisi yhtään erilaista?

Uusi tieto tuottaa uusia kysymyksiä. Valmista ei tule, mutta uusien kysymysten herääminen kertoo siitä, että olet ajatellut aihetta, olet kokeillut soveltaa tietoa, olet alkanut hahmottaa suurempia kokonaisuuksia. Kyky kysyä opitusta kertoo usein myös kriittisyydestä ja arviointikyvystä. On hyvän merkki, jos kysymyksiä on lopussa enemmän kuin opiskelun alkaessa.

Kysyminen on taito, jota voi ja kannattaa harjoitella.

Kuvat Unsplash CC0

 

JATKOAJATUKSIA:

Tämä on kysymyksiä käsittelevän juttusarjan ensimmäinen osa.

Lue myös toinen osa: Osaako joku kysyä jotakin?

Opeblogin puolelle on hiljalleen rakentumassa tähän liittyvä juttusarja siitä, miten opettaja voi käyttää kysymistä oppimisen tukemiseen.

• Ensimmäinen osa: Kysyviä työtapoja I: Ennakoivat kysymykset
• Toinen osa: Kysyviä työtapoja II: Opiskelun aikana (tulossa)
• Kolmas osa: Kysyviä työtapoja III: Avoimet kysymykset (tulossa)

 

***

 

Advertisement

Tehoja kertaamiseen koeviikolla – vinkit pähkinänkuoressa

Lukuvuoden viimeinen koeviikko lähestyy. Tässä koottuna Oppimisen taidot -kurssin vinkkejä erityisesti lukuaineiden parissa pakertaville. Linkeistä löydät lisätietoa ja vinkkejä.  

Kun luet tekstiä, etene näin:

Lue kokonaisuus. Pyri ymmärtämään.

1. Poimi lukiessasi erilleen olennainen yksityiskohtainen tieto, jonka muistaminen on tarpeellista, ja jota et todennäköisesti muista vain ymmärtämiseen tähtäävän lukemisen pohjalta.

Älä poimi kaikkea, mitä olisi hyvä muistaa.  Vain ymmärtämisen, ajattelemisen ja ongelmanratkaisun kannalta välttämättömät perustiedot kuuluvat tähän ryhmään. Tällaista tietoa on lukio-opiskelussa tyypillisesti vain vähän. Aineksen määrä riippuu oppiaineesta: esimerkksi kemian ykköskurssilla tällaista tietoa on paljon, mutta psykologiassa vähän. Välttämättömät määrittelyt, kaavat tms. kuuluvat tähän. Useimmat yksityiskohdat opit kuitenkin parhaiten ymmärtämiseen tähtävän lukutavan sivutuotteena.

Opettele nämä tiedot ns. korttimenetelmällä.

2. Kun luet, pyri jäsentelemän tietoa aktiivisesti. Tähtää kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Ajattele aihetta lukiessasi siitä! Olennaista ei ole se, mihin tahtiin silmäsi kiitävät riveillä, vaan se, mitä mielessäsi tapahtuu.

• Kysy itseältäsi kysymyksiä ja etsi niihin vastauksia.
• Alleviivaa aktiivisesti.
• Tee omia merkintöjä ja muistiinpanoja. Piirrä miellekartta. Piirrä kaavio. Tiivistä laaja kokonaisuus yhdelle sivulle.
• Etsi väitteitä ja niiden perusteluja.
• Mieti esimerkkejä. Etsi tiedolle sovellusmahdollisuuksia.

3. Luettuasi pysähdy ja pyri palauttamaan mieleen, mitä juuri opit. Älä kertaa toistamalla, vaan vaivaa muistiasi!

Palauta mieleen valitsemasi kokonaisuus. Se voi tapahtua vaikka näin:

• Selitä piirtämäsi kaavio ääneen.
• Piirrä miellekartta uudelleen muistista.
• Mieti asia läpi.
• Opeta asia muille.
• Kirjoita nopea tiivistelmä.
• Ratkaise tunnilla käsitelty ongelma itsenäisesti uudelleen.
• Selitä oppikirjassa korostetut käsitteet ja miten ne liittyvät toisiinsa.

Älä välitä, vaikka jotkin yksityiskohdat unohtuvat tai et muista kaikkea. Tavoitteena ei ole tiedon toistaminen, vaan tärkeiden ajatusten ajatteleminen uudelleen muistinvaraisesti. Kun olet palauttanut kokonaisuuden mieleesi, voi sitten tarkistaan ja täydentää yksityiskohtia.

4. Palaa tekstin pariin. Mieleenpalauttamisen jälkeen tiedät paljon paremmin, mihin aika kannattaa tässä vaiheessa käyttää, koska sinulla on tuntumaa siihen, mikä sujui ja mitä et ymmärtänyt.

• Kertaa se, mikä oli vaikeaa palauttaa mieleen.
• Varmistu asioiden välisistä suhteista. Syvennä ja tarkenna.
• Syvennä ja laajenna näkökulmaa. Miten asiat liittyvät toisiinsa? Muihin oppiaineisiin? Omiin kokemuksiisi?
• Tiivistä lisää! Tee valintoja sen suhteen, mikä on olennaista ja mikä ei. Kaikki tieto ei ole yhtä tärkeää.
• Etsi olennaiset periaatteet ja tärkeimmät asiat. Palauta ne uudelleen mieleen (kuten edellä).

 

Kuvat: blmiers2 ja soundslogical.

Korttimenetelmä sopii muistamiseen perustuvaan oppimiseen

Korttimenetelmä (ulkoa muistettavan tiedon opiskeluun)

Menetelmä on kuvattu teoksessa Newport: How to become a straight A student

Pyri oppimaan ensisijaisesti ymmärtämällä.

Opiskele ulkoa vain se, mitä ei voi muistaa ymmärtämisen pohjalta sekä ne perustiedot, joita tarvitaan jotta voit ajatella monimutkaisempia kysymyksiä.

Näitä voivat olla esim. käsitteet, sanasto, vuosiluvut, kaavat tms.

1. Kokoa opittavat yksityiskohdat
2. Kirjoita sana / käsite / kysymys kortin yhdelle puolelle
3. Kirjoita vastaus toiselle puolelle.
4. Esitä itsellesi kortilla oleva kysymys. Jos osaat vastata oikein, poista kortti pinosta. Jos vastaat väärin, siirrä kortti pinon alimmaiseksi.
5. Jatka kunnes, kaikki pinkka on tyhjä ja olet osannut kaiken.
6. Pidä tauko. Tarkista osaaminen käymällä kortit uudelleen läpi esimerkiksi seuraavana päivänä. Toistojen määrä lisää sen ajan pituutta, jonka tieto säilyy muistissasi.

Miksi tämä toimii?

• kyseessä on mieleenpalautustekniikka, joka vaatii aktiivista muistin kaivelua
• aikaa käytetään sen kertaamiseen, mitä ei vielä osata
• korttien tai muun opiskelupohjan laatiminen vaatii tiedon etsimistä ja olennaisen tiivistämistä 

Opiskelijoiden opiskeluvinkkejä

Oppimisen taidot –kurssilla keskusteltiin tällä viikolla tehokkaista opiskelumenetelmistä. Opiskelijat kokosivat omalla kohdallaan hyviksi havaitsemiaan opiskelutekniikoita.

Tällaisia asioita nousi esiin:

1. yhdisteleminen muihin asioihin ja soveltaminen käytäntöön
2. mieleenpalauttaminen kirjan tehtävien avulla
3. tiedon jäsentely (miellekartat, alleviivaukset)
4. olennaisten asioiden tiivistäminen
5. kielissä sanalistan jakaminen esim. 10 sanan osiin ja sen jälkeen pätkän opetteleminen kertaamalla listaa aina alusta uudellen, jos jokin sana ei palaudu mieleen.
6. realiaineissa asiasta kertovat dokumentit ja elokuvat
7. matikassa tekeminen siis laskeminen
8. fysiikassa ja kemiassa on erityisen tärkeää tunnilla ymmärtäminen, keskittyminen ja kuunteleminen (koska muuten ei kirjasta tajua kotona mitään)
9. tiiviit ja ytimekkäät muistiinpanot
10. tiedon soveltaminen
11. lukee sopivan paljon, ei liikaa, ei liian vähän (liittyy ajankäyttöön, pidettävä taukoja välissä)
12. kielissä lähtee ymmärtämispohjalta
13. facebook kiinni
14. läksyt ei kaikkia kerralla, vaan taukoja välissä
15. muistisäännöt
16. opettaa asian toiselle
17. kuvien piirtäminen esimerkiksi kielten sanoista (yhdistetään sanan merkitys ja siihen liittyvä mieleyhtymä)

Kuva Pamhule

Oppimisen taidot -arvokello: Opiskelutekniikka

• Tiedätkö miten opit parhaiten kieliä? Matematiikkaa? Lukuaineita? 
• Käytätkö matemaattisissa aineissa aikaa esimerkkitapausten ymmärtämiseen ennen kuin yrität ratkaista uusia ongelmia? 
• Opiskeletko kielten sanastoa asiayhteyessä? 
• Erotatko tekstiä lukiessasi olennaisen epäolennaisesta? 
• Onko käytössäsi keinoja hahmottaa tietoa suurina kokonaisuuksina? 
• Osaatko laatia toimivan miellekartan? 
• Osaatko tehdä oppikirjan tekstistä itsenäisesti hyvät muistiinpanot? 
• Pyritkö kerratessasi palauttamaan oppimasi mieleen aktiivisesti esimerkiksi tekemällä itsellesi kysymyksiä ja selittämällä asioita omin sanoin ilman oppikirjan tukea? 
• Muutatko tapaasi opiskella sen mukaan millaisesta tiedosta on kysymys? 
• Löydätkö yhteyksiä eri oppiaineiden välillä?
• Onko taustatiedoissasi puutteita? Missä aineissa?

Opiskeleminen on jossain määrin taitolaji. Siitä, millainen opiskelu tuottaa parhaiten tulosta, on olemassa paljon tutkittua tietoa. Ei ole aivan sama, millaisella otteella oppikirjaa tai oppituntia lähestyy.

Tuntui siis ilmeiseltä, että opiskelutekniikka saisi yhden lohkon opettajan arvokellosta ja varmasti moni tähän blogiin kirjoitettavista artikkeleista käsittelee tätä aihetta.

Toivon, että saan jossain vaiheessa siirretyksi sivuille kokoelman opiskelutekniikkaan liittyviä vinkkejä helposti opiskelijoiden saataville.

Tämänhetkinen opiskelutekniikka top 3:

• kysy (tekstiltä, opettajalta, itseltäsi)!
• älä toista tietoa, vaan opiskele ajattelun varassa!
• käytä jotakin mieleenpalautustekniikkaa!

Millainen olisi sinun TOP 3?

 

Kuva täältä.