Uusi kurssi – uusi arvokello

Lukuvuoden 2012 ensimmäisen Oppimisen taidot -kurssin arvokello.

Uuden lukuvuoden myötä on myös uusi Oppimisen taidot -kurssi alkanut. Teimme ensimmäisellä tunnilla saman harjoituksen kuin aiemminkin. Opiskelijat miettivät, millaisten muutosten he olettaisivat auttavan omaa opiskeluaan ja hyvinvointiaan. Tulokset on koottu yllä olevaan arvokelloon. Kuten keväänkin kurssilla motivaatio oli listalla korkealla. Opiskelijat erottivat yleisen opiskelumotivaation ainekohtaisesta sisältöjen kiinnostavuudesta, joka pääsi arvokellossa toiselle sijalle. Itsekuria kaivattiin useassa ryhmässä. Tämä teema ei tullut edellisellä kurssilla lainkaan esille. Näiden lisäksi arvokelloon pääsivät ahkeruus ja opiskeluun kannustava ympäristö, jotka tosi mainittiin vain puolessa arvokelloja työstäneistä ryhmistä.

Yritän työstää jokaista oppimisen taidot -kurssia opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Nyt odotuksissa oli sopivasti uusia sävyjä kevään kursseihin verrattuna. Pääsemme miettimään oppimista ja opiskelua vähän uusista näkökulmista. Motivaation löytäminen tuntuisi opiskelijoiden näkökulmasta aivan ratkaisevalta. Sen puuttuessa itsekurista olisi apua. Molemmat käsitteet kuitenkin kuulostavat aika valmiina annetuilta, ominaisuuksilta joihin on vaikea vaikuttaa. (Tai joita ainakin on mahdotonta opettaa.) Viime keväänä sain vähän ajateltua sitä, mistä motivaation rakentumisessa voisi olla kysymys (kts. tämä juttu ja tämä ). Ehkä nyt on aika miettiä itsekuria tästä näkökulmasta. Mitä itsekuri oikeastaan edes on? Millaista itsekuria osoittava käyttäyttäytyminen on? Mitkä asiat, asenteet ja ajatukset tekevät sen mahdolliseksi? Yritän ymmärtää ainakin esim. rutiinien, ehdollistumisen, arvojen ja tavoitteiden merkitystä tästä näkökulmasta, joten juttuja näistä teemoista lienee luvassa.

Tervetuloa mukaan!

Advertisement

Opiskelijoiden arvokello

Oppimisen taidot -kurssi pääsi vihdoin käyntiin. Ensimmäisessä kokoontumisessa opiskelijat laativat omia arvokellojaan siitä, millaiset taidot tai muutokset opiskelussa olisivat tärkeimpiä lukiolaisen menestyksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

  • Arvokelloja tehtiin neljä kappaletta.
  • Valitsin yhteenvetoon ne aiheet, jotka oli mainittu useimmin eri ryhmien arvokelloissa. Merkitsin nuolet sen mukaisesti, kuinka monta nuolenkärkeä opiskelijat olivat näihin aiheisiin liittäneet.
  • Viimeisen nuolen (opiskelutekniikka – stressinhallinta) suunta on sattumanvarainen.

Opiskelijoiden arvokello 

Opiskelijoiden arvokello näyttää tällaiselta. Motivaatio oli ehdottomasti kaivatuin asia opiskelussa. Kaikki ryhmät olivat yksimielisiä siitä, että motivaation lisääminen auttaisi heidän opiskeluaan eniten.

(Kuva on tehty Duunitalkoot sivuston pohjalle.)

”Ajankäyttö”, ”ajankäytön hallitseminen” tai ”aikataulut” oli mainittu jokaisessa arvokellossa.
Keskittyminen mainittiin kolmessa arvokellossa ja silloin, kun se oli mainittu, sitä myös pidettiin tärkeänä.  

Opiskelijat valitsivat kelloihinsa myös seuraavia asioita:

  • työhön tarttuminen
  • sisäistäminen
  • kärsivällisyys
  • tarkkuus

Näistä sisäistäminen ja tarkkuus liittyvät mielessäni opiskelutekniikkaan ja kärsivällisyys stressinsietokykyyn.

Opettajan ja opiskelijoiden kellot rinnakkain 

Lisään tähän vertailun vuoksi kuvan siitä, miltä opettajan arvokello näytti kurssia suunniteltaessa.

Opiskelijoiden kellossa olevat motivaatio ja stressinsietokyky löytyvät opettajan kellossa otsikon Tunnetaidot alta. Ehkä myös keskittymisen ongelmat liittyvät ainakin osittain tähän samaan teemaan. Rutiinit ja työtapa otsikon alta löytyvät opettajan kellossa myös ajankäyttöön liittyvät taidot. Näissä aihepiireissä kävi, kuten toivoinkin. Opiskelijoiden näkökulma rajaa ja täsmentää teemoja, joita kurssilla voisi käsitellä.

Opiskelutekniikka löytyy molemmista kelloista, eikä se yllätä ketään. Tämä lienee kurssin luontevaa sisältöä joka tapauksessa.

Ajattelutaitojen suhteen opettajan ja opiskelijoiden tulokulmat poikkevat eniten toisistaan. Opiskelijat eivät maininneet ajattelun taitoja, vaikka opettajan näkökulmasta ne tuntuivat tärkeimmiltä kelloon valituista taidoista!

***

Ensi viikolla kurssilla laaditaan ajankäyttösuunnitelmia ja kartoitetaan vähän lisää kurssilaisten tilannetta ja oppimisen taitoja. Motivaatioteeman kimppuun meidän on myös päästävä piakkoin, kunhan saan mietittyä miten niin suurta ja liukasta aihetta voisi jotenkin lähestyä…

Oppimisen taidot -arvokello: Loppumiete

Toteutin arvokellon aluksi lähinnä testatakseni OPPIMISEN TAIDOT -kurssin ensimmäiselle kerralle kaavailemaani työtapaa. Ajatteluharjoitus levisi sitten tämän blogin ensimmäiseksi juttusarjaksi.

Mitä opin? 

1. Arvokellostani ei tullut menetelmän idean mukaista arvojen keskinäistä puntarointia, vaan yritin sisällyttää arvokellooni kaiken tärkeänä pitämäni ja karsia mahdollisimman vähän. Ajatteluharjoitus muokkautui oikeastaan omien tarpeideni mukaiseksi. Siitä tuli kartoitus. Ehkä joskus osaisin tehdä kellon, jossa olisi aidosti vain VIISI tärkeää asiaa ja nekin suhteutettuna toisiinsa.

2. Kartoituksessa arvokellon viiden otsikon rajoitus jäi harmittamaan.

Olisin halunnut mukaan vielä ainakin:

  • Motivaation rakentamiseen liittyvät taidot (erilleen tunnetaidoista, jonne ne nyt niputin)
  • Tilannetajun ja toimintaympäristön tuntemisen

Niistä lisää joskus myöhemmin.

3. Arvokellon voi tehdä yksin, mutta se toimii mielestäni paremmin keskustelumenetelmänä. Luulen, että menetelmän paras puoli ovat ne keskustelut, joita ryhmässä syntyy, kun tärkeitä asioita yritetään suhteuttaa toisiinsa ja asettaa tärkeysjärjestykseen.

4. Koska ajattelin harjoituksessa niin laajasti ja päädyin niin abstrakteihin luokituksiin, odotan mielenkiinnolla kurssin alkamista ja paluuta konkreettisten ja käytännällisten ongelmien ääreen. Luulen ja toivon, että opiskelijoiden arvokellot ovat paljon käytännöllisempiä ja että niistä nousee esiin ainakin joitakin selkeitä ongelmia, joita voimme lähteä yhdessä ratkomaan. Koen vähän niinkuin hahmotelleeni kurssia varten paletin, josta niitä käytännössä toteutettavia sävyjä on kätevää alkaa sekoittelemaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Kurssin alettua luvassa on mietteitä opiskelijoiden arvokelloista.

5. Opettelin ja vähän opinkin blogin kirjoittamista 🙂 ja  Wordpressin ominaisuuksia.  Linkkejä sun muita päivitän näköjään vasta jälkijunassa. Jonkin aikaa menee mietteissä, miten tällaista kokonaisuutta kannattaisi rakentaa. Etenkään siitä, miten saan teksteistä helposti haettavia ja löydettäviä, en vielä hahmota kovin hyvin.

Oppimisen taidot -arvokello: Ajattelun taidot

Oppimisen väline ja oppisen tulos

Pohdin viimeisenä arvokellon tärkeintä sakaraa ajattelun taitoja. Tähän ryhmään kuuluu laaja joukko sellaisia kognitiivisia taitoja, jotka ovat auttavat tekemään opiskelusta ja oppimisesta tehokasta ja merkityksellistä.

Tieto on mielekästä silloin, kun se liittyy muuhun tietoon ja tulee osaksi opiskelijan maailmankuvaa. Tieto on mielekästä silloin, kun sen varassa on mahdollista toimia: havainnoida tarkemmin, ymmärtää havaintojaan, ratkaista eteen tulevia ongelmia. Pelkkä tietojen omaksuminen ilman ajattelun taitojen kehittymistä kuulostaa aika tyhjältä. Opiskelijan ajattelun taitojen kehittyminen on tärkeä lukiokoulutuksen tavoite.

Suuri osa opetuksesta ja opiskelusta tähtää ajattelun kehittämiseen. Miksi sitten olen sisällyttänyt ajattelun taidot oppimisen taitoihin? Onko päämäärä myös väline?

Siltä näyttää.

Opiskelijat, joilla on vahvat ajattelun taidot, menestyvät opiskelussaan muita paremmin. Tämän johtuu osin siitä, että tehokkaat opiskelutekniikat perustuvat tiedon merkitystenvaraiseen prosessointiin. Asia, joka ymmärretään, muistetaan paremmin. Tiedon jäsentäminen väitteiden ja perustelujen varaan on yksi tehokkaimmista opiskelumentelmistä. Ajattelu sekä edeltää oppimista, että seuraa sitä.

Mitä ovat ajattelun taidot? 

Jaoin ajattelun taidot luokitusta tehdessäni kolmeen ryhmään.

1. Havainnointi, päätteminen, perusteleminen, oivaltava ajattelu

  • Ajatteletko johdonmukaisesti?
  • Nautitko ongelmanratkaisusta esimerksi matematiikassa? 
  • Kun luet, kiinnitätkö huomiota paitsi siihen, mitä tiedetään, myös siihen, miten tietoa perusteellaan?
  • Tiedätkö mitä teet, jos esseetehtävässä pyydetään pohtimaan, vertailemaan tai arvioimaan?
  • Kumpi väitteistä sopii sinun paremmin?  A) Oppiminen on muistamista. B) Oppiminen on ajattelemista. 

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne taidot, jotka tekevät ajattelusta tarkkaa, johdonmukaista ja oivaltavaa. Yksi kuvaus niistä löytyy täältä.

Eroja kyvyssä ajatella taitavasti kuvataan joskus sellaisilla sanoilla kuin älykkyys, lahjakkuus tai luovuus. Näihin sanoihin liittyy helposti ajatus, että kysymys on taidoista, joita toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän. Minä kuitenkin uskon, että ajattelemaan voi oppia. Kysymys on taidosta, jota voi tietoisesti harjoitella.

2. Metakognitiiviset taidot

  • Pystytkö yleensä aika hyvin ennustamaan, kuinka hyvin olet menestynyt kokeessa? 
  • Tiedätkö mitkä asiat helpottavat ja mitkä vaikeuttavat a) muistamista, b) tarkkaavaisuuden ylläpitämistä  c) kokonaisuuden hahmottamista omassa opiskelussasi? 
  • Kun olet muodostanut jostakin asiasta mielipiteen, onko sinun jälkikäteenkin helppo tunnistaa mihin havaintoihin ja millaiseen päättelyyn mielipiteesi perustuu?

Toiseen ryhmään kuuluvat ns. metakognitiiviset taidot. Metakognitiolla tarkoitetaan kykyä havainnoidea ja ajattella omia ajatteluprosesseja. Opiskelijan on hyvä kyetä havaitsemaan, milloin ajatukset karkaavat tai milloin jokin asia on jäämässä epäselväksi. Taitava ajattelija pystyy tarkastelmaan ajatteluprosessia vaiheittain. Hän tunnistaa helpommin ajattelun ongelmakohdat ja pystyy korjaamaan virheensä. Opiskelussa tarvitaan usein myös kykyä erottaa havainnot ja niistä tehdyt tulkinnat toisistaan.

3. Tietokäsitys

  • Toivotko, että esimerkiksi psykologian tunneilla esitettäisiin asiat niinkuin ne ovat, sen sijaan, että pyöritellään useita vaihtoehtoisia näkökulmia?
  • Ovatko kaikki mielipiteet sinusta samanarvoisia?
  • Miten matematiikka, kielioppia, historiaa tai biologiaa koskevat tiedot eroavat toisistaan? Miten ne ovat muodostuneet? Miten tämä vaikuttaa niiden opiskeluun?
  • Miksi tieteessä ei ole kyseenalaistamattomia tosiasioita?

Kolmanneksi ajattelin opiskelijan tietokäsitykseen liittyviä kysymyksiä.

Riittävä ymmärrys siitä, minkä luoteista tieto eri oppiaineissa on, auttaa tiedon jäsentämisessä ja sitä kautta sen omaksumisessa. Esimerkiksi opiskelija, joka opettelee filosofian kokeeseen Aristoteleen elämänkertatietoja hänen ajatustensa sijaa, ei ole riittävästi ymmärtänyt, mistä filosofiassa on kysymys.

Opiskelija, joka odottaa tietämisen olevan varmaksi tiedettyjen faktojen toistamista (absoluuttinen tietokäsitys) tai opiskelija, joka oleettaa, että kaikki koska mitään ei tiedetä varmaksi, kaikki käsitykset ovat samanarvoisia (rajoittamaton relativistinen tietokäsitys) – opiskelevat ratkaisevasti eri tavoin. Molemmat todennäköisesti turhautuvat.

Kuvat täältä ja täältä.

Oppimisen taidot -arvokello: Vuorovaikutus- ja viestintätaidot

Lisäsin arvokellooni viimeikseksi vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Opiskelu ja sitä myötä oppiminen on sosiaalista toimintaa, keskustelua, ajatusten vaihtamista. Lukio-opiskeluun liittyy lisäksi paljon tilanteita, joissa opiskelijan odotetaan osoittavan osaamistaan keskusteluun osallistumalla, esitelmöimällä tai kirjoittamalla.

Tällaisia asioita minulla oli mielessä:

  • Hallitsetko kieliopin perusasiat (yhdysanat, isot kirjaimet)? 
  • Tuntuuko yleensä siltä, että saat sanottua tai kirjoitettua sen, mitä ajattelet? 
  • Kirjoitatko hyvää yleiskieltä? 
  • Osaatko käyttää tietokoneen oikolukuohjelmaa? 
  • Osaatko säätää sivuasettelun, rivivälit jne.? 
  • Osaatko tehdä esitelmääsi diaesityksen? 
  • Löydätkö tietoa netistä, kirjoista, kirjastosta?
  • Osaatko merkitä lainaukset, viitata toisen henkilön ajatuksiin, laatia lähdeluettelon, merkitä kuvalähteet jne.? 
  • Kysytkö, kun et tiedä tai ymmärrä jotain?
  • Osallistutko keskusteluun ryhmätöitä tehtäessä?
  • Osaatko kehitellä ajatuksia yhdessä toisten kanssa? 
  • Osaatko kuunnella muita? 
  • Jännitätkö esiintymistä? Pystytkö esiintymään jännityksestä huolimatta? 

Oppimisen välinetaitoa

Arvokellon laatimisesta on nyt kulunut vähän aikaa. Huojun tämän sakaran merkitystä pohtiessani. Nämä taidot ovat välttämättömiä opiskelussa ja yleisemminkin yhteiskunnassa toimittaessa – mutta ovatko ne oppimisen taitoja? Eikö niitä voisi pitää vain välinetaitoina, joiden hallinta on tarpeen, mutta joiden kehittäminen ei välttämättä paranna oppimisen laatua? (Arvosanoihin näillä ”ulkoisilla” seikoillakin on luonnollisesti vaikutusta.)

Kieli ja vuorovaikutus oppimisen ytimessä

Huojun toiseen suuntaa, kun ryhdyn miettimään sanallistamisen ja kielen merkitystä ajattelulle, vuorovaikutuksen merkitystä kaikelle oppimiselle ja kehittymiselle. Entä jos nämä ovat paljon enemmän kuin välinetaitoja? Opiskelija, joka oppii ajattelemaan toisten kanssa yhdessä, myös oppii  paremmin. Opiskelija, joka oppii tarkastelemaan asioita monitahoisemmin ja johdonmukaisemmin kirjoittamalla niistä, oppii hänkin paremmin. Tästä näkökulmasta vuorovaikutus- ja viestintätaidot olisivat selkeästi osa oppimisen taitoa. Mutta ihanko itsenäinen osa? Jos ne ovat ajattelun välineitä, eikö niitä siinä tapauksessa voisi sisällyttää ajattelutaitoihin?

Jään huojumaan.

Kumpaan suuntaan sinä kallistut?

Kuva täältä.

  • Tutkimustietoa opiskelijoiden sosiaalisen median veistintätaidoista täällä. 

Oppimisen taidot -arvokello: Opiskelutekniikka


  • Tiedätkö miten opit parhaiten kieliä? Matematiikkaa? Lukuaineita? 
  • Käytätkö matemaattisissa aineissa aikaa esimerkkitapausten ymmärtämiseen ennen kuin yrität ratkaista uusia ongelmia? 
  • Opiskeletko kielten sanastoa asiayhteyessä? 
  • Erotatko tekstiä lukiessasi olennaisen epäolennaisesta? 
  • Onko käytössäsi keinoja hahmottaa tietoa suurina kokonaisuuksina? 
  • Osaatko laatia toimivan miellekartan? 
  • Osaatko tehdä oppikirjan tekstistä itsenäisesti hyvät muistiinpanot? 
  • Pyritkö kerratessasi palauttamaan oppimasi mieleen aktiivisesti esimerkiksi tekemällä itsellesi kysymyksiä ja selittämällä asioita omin sanoin ilman oppikirjan tukea? 
  • Muutatko tapaasi opiskella sen mukaan millaisesta tiedosta on kysymys? 
  • Löydätkö yhteyksiä eri oppiaineiden välillä?
  • Onko taustatiedoissasi puutteita? Missä aineissa?


Opiskeleminen on jossain määrin taitolaji. Siitä, millainen opiskelu tuottaa parhaiten tulosta, on olemassa paljon tutkittua tietoa. Ei ole aivan sama, millaisella otteella oppikirjaa tai oppituntia lähestyy.

Tuntui siis ilmeiseltä, että opiskelutekniikka saisi yhden lohkon opettajan arvokellosta ja varmasti moni tähän blogiin kirjoitettavista artikkeleista käsittelee tätä aihetta.

Toivon, että saan jossain vaiheessa siirretyksi sivuille kokoelman opiskelutekniikkaan liittyviä vinkkejä helposti opiskelijoiden saataville.

Tämänhetkinen opiskelutekniikka top 3:
  • kysy (tekstiltä, opettajalta, itseltäsi)!
  • älä toista tietoa, vaan opiskele ajattelun varassa!
  • käytä jotakin mieleenpalautustekniikkaa!

Millainen olisi sinun TOP 3?

 

Kuva täältä.

Oppimisen taidot -arvokello: Tunnetaidot

Asioihin, joilla on merkitystä, liittyy tunteita. Niinpä oppiminen ja opiskelu ovat kuivasta maineestaan huolimatta tunnevaltaisia asioita.

Oppiminen edellyttää kykyä sietää hankalia tunteita

Oppimisen lähtökohtana on jonkinlainen tietoisuus nykyisten tietojen tai taitojen aukoista. Opiskelijan on siedettävä kokemusta siitä, että minulla on vielä paljon opittavaa, en tiedä enkä ymmärrä tarpeeksi. Tällaiset ajatukset herättävät ihmisissä erilaisia tunteita.

Opiskelussa kohdataan väistämättä myös vaikeuksia ja eteneminen tuntuu polkevan paikallaan. Se herättä tunteita. Suhtautuminen näihin tunteisiin on osa oppimisen taitoa.

Pettymykset, 

turhautuminen, 

jännittäminen, 

masennus, 

alemmuudentunteet,  

itsensä soimaaminen…

Nämä ovat monelle opiskelijalle tuttuja kokemuksia. Suhtautuminen niihin saattaa ratkaista sen, kuinka hyvin opiskelussa onnistuu. Hankalia tunteita ei välttämättä tarvitse pystyä poistamaan tai ”ratkaisemaan” mitenkään, mutta rauhallinen ja armollinen suhtautuminen tunteeseen on monella tapaa hyödyksi.

Opiskelijoilla saattaa olla jäykkiä ja ankaria uskomuksia siitä, mitä heidän tulee olla ja mitä saavuttaa kelvatakseen itselleen tai muille ihmisille. Oma epäonnistuminen saa usein mielessä suurempia merkityksiä kuin mikä olisi kohtuullista.

Oppiminen edellyttää aina myös jossain määrin omasta turvallisuudentunteesta ja tyytyväisyydestä luopumista. Onneksi nuoret ovat tähän yleensä valmiita.

Innostus ja uteliaisuus siivittävät oppimista

Oppinen tuottaa onneksi myös myönteisiä tunteita. Ongelmien ratkominen voi olla nautinnollista. Uuden oivaltaminen herättää innostusta. Opiskelussa on paljon sellaisia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä ns. virtauskokemukselle (flow) ja virtausta tyypillisesti synnyttäville tilanteille. Virtauskokemukset ovat miellyttäviä paneutumisen ja itsensä unohtamisen tiloja, joissa tekeminen tempaa mukaansa. Virtauksen todennäköisyyttä lisäävät mm. seuraavat tekijät:

  • toiminta on itsevalittua ja kiinnostavaa
  • toiminta kehittää jotakin taitoa – se on tavoitteellista
  • toimitaan oman osaamisen ylärajoilla
  • toiminnassa on mahdollista seurata omaa edistymistä suhteellisen nopeasti suoran palautteen tai epäsuorien havaintojen pohjalta

Kyky tuottaa ja säädellä innostuneisuutta on oppimisen kannalta tärkeä taito.

Tunnetaidot arvokellossa

Oppimisen taidot -arvokellon yhdeksi sakaraksi valitsinkin tästä syystä tunnetaidot. Sisällytin tähän ryhmään myös motivaation rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyviä taitoja, koska niille ei viiden tärkeimmän listalla tuntunut jäävän omaa paikkaansa.

Miten tunnetaitojaan sitten voisi arvioida? Tässä muutamia kysymyksiä:

  • Oletko yleensä aina ainakin vähän innostunut jostakin?
  • Oletko asenteeltasi utelias? 
  • Pystytkö paneutumaan myös asioihin, joista et erityisesti pidä? 
  • Tiedätkö, mitä voit tehdä, kun jännittää, ahdistaa, masentaa, pelottaa jne. Pystytkö olemaan näiden tunteiden kanssa ja sietämään niitä? 
  • Vältätkö epäonnistumista kaikin mahdollisin keinoin?  
  • Siedätkö tunnetta siitä, että et vielä osaa jotakin? Kestätkö olla väliaikaisesti ”tyhmä” ja taitamaton? 
  • Ovatko tunteesi usein niin voimakkaita ja ylitsevuotavia, että et pysty niiden vuoksi keskittymään valitsemiisi tehtäviin? 
  • Puhutko itsellesi kuin hyvälle ystävälle? 
  • Oletko omissa silmissäsi arvokas – suorituksista riippumatta? 
  • Tunnistatko sen, milloin olet liian stressaantunut ja vaarassa väsähtää? 

Oppimisen taidot -arvokello: Rutiinit ja työtapa

  • Nukutko tarpeeksi – myös arkiöisin?  
  • Syötkö riittävästi? 
  • Opiskeletko säännöllisesti koulutuntien ulkopuolella? 
  • Oletko pääsääntöisesti läsnä oppitunneilla? 
  • Tiedätkö milloin on seuraavan isomman koulutyön palautuspäivä? 
  • Tiedätkö, mitkä ovat tärkeimmät opiskeluun liittyvät asiat, joita sinun pitäisi tehdä tänään? Entä huomenna? 
  • Käytätkö säännöllisesti aikaa johonkin sellaiseen toimintaan, jonka koet aidosti viristävänä? 

Tämä arvokellon lohko muistuttaa perusasioiden tärkeydestä. Liian väsyneenä on turha opiskella, eikä ongelma ratkea opiskelutekniikkaan hiomalla, jos keho huutaa unta. Ilman riittävää toistoa ja kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä parhaatkaan aikomukset eivät muutu oppimiskokemusta mullistavaksi toiminnaksi.

Menestyvä opiskelija pitää huolta perustarpeistaan, nukkuun hyvin, syö riittävästi, hoitaa ihmissuhteitaan ja tekee vapaa-ajallaan iloa tuovia, virkistäviä asioita. Menestyvä opiskelija käyttää kalenteria ja ennakoi tulevaa. Menestyvä opiskelija ei käytä kaikkea aikaansa opiskeluun, vaan muistaa myös levätä. Menestyvällä opiskelijalla on toimivia ajankäytön rutiineja: hän etsii päivittäin itselleen parhaat hetket ja tavat opiskella ja pyrkii pysymään niissä. Hän kehittää tottumuksia, joiden varassa työt tulevat tehtyä huonompanakin päivänä.

Rutiinit ja työtapa on ryhmä taitoja, jotka liittyvät oppimisen edellytysten luomiseen. Ennen kuin ryhtyy kovin monimutkaisiin analyyseihin omista oppimisen taidoistaan, on hyvä varmistaa, että tämä taitojen ryhmä on riittävän hyvin hallussa.

Ilman perustarpeiden huomioimista ei yksinkertaisesti jaksa opiskella. Mieltä ja ruumista tulee kohdella hyvin.

Ilman ajankäytön taitoja opiskelu tuntuu kaoottiselta; työt jäävät palauttamatta tai kasautuvat viimeiseen iltaan; lukio tuntuu stressaavalta; koskaan ei tunnu olevan aikaa ja toisaalta aika vain häviää, valuu käsistä.

Säännöllinen opiskeleminen on luonnollisesti tärkeää. Koulussa on syytä olla paikalla. Oppitunnilla pitäsi olla enemmän kuin vain fyysisesti läsnä. Läksyille ja muille projekteille olisi hyvä olla päivässä ja viikossa omat melko samoina toistuvat aikansa, jolloin niiden kimppuun tulee käytyä huvittamisen asteesta riippumatta. Vasta sitten, kun opiskelu tai muu työnteko on ennustettavaa ja säännöllistä nähdään tuottaako työsketely tulosta. On yllättävän tehokasta tehdä säännöllisesti vähän.

20 minuuttia matematiikan ongelmien parissa joka päivä tarkoittaa kahta tuntia viikossa, jos yksi päivistä jätetään vapaaksi. Tyypillisen lukiolaisen jakson aikana se tarkoittaa 12-14  tuntia harjoittelua. Tällaisella työmäärällä on jo merkitystä – mutta jos sen 20 minuuttia jättää tekemättä ajatellen, ettei nyt yhdellä 20 minuuttisella ole juurikaan vaikutusta, kasautumisen hyöty jää saamatta. Koeviikon viimehetken harjoittelussa samoihin tuntimääriin on lähes mahdotonta enää päästä.

Millaisia opiskelurutiineja sinulla on?

Kuva täältä.

Oppimisen taidot -arvokello: Opettajan näkökulma

Luonnostelin omaa arvokelloani Oppimisen taidoista. Mitkä asiat minun mielestäni ovat tärkempiä vaikuttajia siinä, että oppiminen onnistuu? Tehtävä syleilee koko elämää ja elämänhallintaa, kaikenlaista toimintaan ja muutoksiin kykenemistä.

  • Ajattelin lähinnä lukio-opiskelijoita.
  • Ajattelin abstraktisti (vastapainoa täällä).
  • Yhdistin saman katon alle monia tärkeitä taitoja. En loppujen lopuksi osannut karsia kovin paljon, vaan sisällytin monenlaisia taitoja sateenvarjo-otsikkojen alle.

Nuolien suunnan määrittämisessä päädyin muna vai kana -ongelmaan. Pitäisinkö tärkeämpänä sellaista taitoa, joka on toisen taidon kehittymisen edellytys (rutiinit, esim. riittävä uni vs. ajattelutaidot)? Vai painottaisinko ennemmin niitä taitoja, joita ilman muut ponnistelut jäävät vaille oppimisen mielekkäimpiä ja makeimpia hedelmiä (hyvä opiskelutekniikka ilman ajattelua ja pohdintaa)? Kokeilin kumpaakin vaihtoehtoa ja jotain siltä väliltä. Katsantokannasta riippumatta ajattelutaidot pysyivät tärkempien joukossa. Alla yksi versio arvokellostani Työterveyslaitoksen Duunitalkoot -sivuston pohjalle toteutettuna.

Oppimisen taidot pitävät sisällään laajan joukon elämisen erilaisia taitoja. Kysymys ei tosiaankaan ole (vain) helpoista kikoista, joilla jokin asia jää muistiin.

Seuraavissa jutuissa pohdin vähän lisää sitä, mitä kunkin otsikon taakse kätkeytyy:

Opiskelijoiden arvokello löytyy täältä.

***

Mitä lisäisit?

Mitä jättäisit pois?

Mikä taidoista on tärkein?

Arvokello-menetelmä

Kuva cc) Mag3737 at Flickr

Loman jälkeen alkaa minulle uusi opetettava kurssi, jolla on sama nimi kuin tällä blogilla.

Arvokello-menetelmä

Ensimmäisellä tunnilla kokeilemme arvokello-menetelmää. Menetelmän tavoitteena on tavoitteita tai arvoja toisiinsa suhteuttamalla löytää aiheen kannalta tärkeimmät arvot. Keskustelu ja aiheiden puntarointi on menetelmän ydinasia, ei niinkään pelkkä mekaaninen tehtävän suorittaminen.

  • Aluksi listataan 6-10 tärkeää tavoitetta tai arvoa.
  • Näistä valitaan parin tai ryhmän kanssa keskustellen viisi tärkeintä.
  • Valitut arvot sijoitetaan avainsanoina ympyrän kehälle.
  • Tämän jälkeen keskustellaan arvoista pareina ja pohditaan, kumpi arvoista olisi tärkeämpi. Sanojen väliin vedetään viiva ja merkitään nuoli tärkeämmäksi koetun arvon suuntaan. Näin jatketaan kunnes kaikki mahdolliset arvoparit on arvioitu ja suhteutettu toisiinsa.
  • Mihin arvoista osoittaa eniten nuolia? Entä mihin toiseksi eniten? Ovatko tulokset yllättäviä?
  • Saatua tietoa käytetään suunnittelun ja toiminnan lähtökohtana.

Netistä arvokello löytyy esimerkiksi Työterveyslaitoksen Duunitalkoot -sivulta, jossa ohjataan tekemään arvokello oman elämän tärkeimmistä arvoista. Olen osallistunut arvokellotyöskentelyyn koulutuksessa, jossa oli tehtävänä miettiä, mikä opettamisessa on tärkeitä. Useat ryhmät tekivät oman arvokellonsa samanakaisesti. Yhteisessä keskustelussa tärkeimmiksi arvoiksi tulevaisuuden opettajantyössä nähtiin vuorovaikutus ja ajattelutaitojen ohjaaminen.

Tärkeimmät oppimisen taidot

Oppimisen taidot -kurssilla on tarkoitus tehdä arvokelloja opiskelutaitojen kehittämisestä. Pyydän opiskelijoita miettimään, mitkä muutokset tai taidot olisivat niitä, joiden he ajattelevat kaikkein eniten vaikuttavan omaan hyvinvointiinsa ja menestymiseensä opiskelijoina. Arvokelloon valitaan viisi tärkeimmältä tuntuvaa asiaa. Odotan uteliaana, millaiset asiat opiskelijan näkökulmasta tuntuvat tärkeimmiltä. Luulen, että kokijan (opiskelija) ja asiantuntijan (oh well...) käsitykset saattavat poiketa aika paljonkin toisistaan. Toivon, että vuorovaikutus on hedelmällistä.

Ajattelin tehdä pikaisesti oman arvokelloni tähän, mutta huomasin, että jo pelkkien tavoitteiden valinta vaatii aikalailla ajattelua. Niinpä tämä blogi saa hetken odottaa arvokellon hauduttelua…