Lue enemmän, arvaa vähemmän!

Hyvää koeviikkoa!

***

Kuva: cc)  Richard Lawrence Cohen.

Mainokset

Esseevastaamisen ensimmäinen sääntö

LUE KYSYMYS

ja vastaa siihen.

Siis ihan oikeasti.

Mikä on yleisin syy saada huonot pisteet kokeesta, vaikka olisi valmistautunut kokeeseen ja tietää asioita?

Se, että vastaa ohi aiheen.

Tai toistaa tietoa ottamatta tehtävänantoa huomioon.

Pelasta itsesi ja opettele esseevastaamisen ensimmäinen sääntö: Lue kysymys. Selvitä mikä ongelma sinun pitää ratkaista. Selvitä, mitkä ovat kysymyksen osat. Selvitä, millaista näkökulmaa kysymykseen vastaaminen edellyttää.

Kun alat kirjoittaa, palaa JOKA SIVULLA tehtävänannon näkökulmaan ja siinä esitettyyn kysymykseen. Älä siis vain kirjoittaa posottele kaikkea, mitä satut muistamaan aiheesta tai vähän sinne päin, vaan KYTKE esittämäsi tiedot VÄHÄN VÄLIÄ tehtäväannossa esitettyyn kysymykseen ja siinä pyydettyyn näkökulmaan! Äläkä hetkeäkään kuvittele, että arvioija poimii kytköksiä rivien väleistä. Kysymyksessä annettu näkökulma pitää näkyä omassa tekstissäsi koko esseen matkalta.

Tehtävänanto määrittää sen näkökulman josta käsin tiedot tulee esseessä esittää.

Siinä on pysyttävä. Se on arvioinnin perusta. Kaikki tieto, jota ei ole liitettyy kysyttyyn näkökulmaan putoaa arvioinnin ulkopuolelle. Pelkästä asioiden muistamisesta ei saa pisteitä, jos ei osaa sitoa muistamaansa siihen, mitä tehtävässä kysytään. Kirjoita siis niin, että jopa sellainen lukija, joka ei ole kuullut kysymystä, ymmärtää tekstin perusteella aivan selvästi, mitä olet ajattelemassa ja mihin kysymykseen vastaamassa.

Tehoja kertaamiseen koeviikolla – vinkit pähkinänkuoressa

Lukuvuoden viimeinen koeviikko lähestyy. Tässä koottuna Oppimisen taidot -kurssin vinkkejä erityisesti lukuaineiden parissa pakertaville. Linkeistä löydät lisätietoa ja vinkkejä.  

Kun luet tekstiä, etene näin:

Lue kokonaisuus. Pyri ymmärtämään.

1. Poimi lukiessasi erilleen olennainen yksityiskohtainen tieto, jonka muistaminen on tarpeellista, ja jota et todennäköisesti muista vain ymmärtämiseen tähtäävän lukemisen pohjalta.

Älä poimi kaikkea, mitä olisi hyvä muistaa.  Vain ymmärtämisen, ajattelemisen ja ongelmanratkaisun kannalta välttämättömät perustiedot kuuluvat tähän ryhmään. Tällaista tietoa on lukio-opiskelussa tyypillisesti vain vähän. Aineksen määrä riippuu oppiaineesta: esimerkksi kemian ykköskurssilla tällaista tietoa on paljon, mutta psykologiassa vähän. Välttämättömät määrittelyt, kaavat tms. kuuluvat tähän. Useimmat yksityiskohdat opit kuitenkin parhaiten ymmärtämiseen tähtävän lukutavan sivutuotteena.

Opettele nämä tiedot ns. korttimenetelmällä.

2. Kun luet, pyri jäsentelemän tietoa aktiivisesti. Tähtää kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Ajattele aihetta lukiessasi siitä! Olennaista ei ole se, mihin tahtiin silmäsi kiitävät riveillä, vaan se, mitä mielessäsi tapahtuu.

  • Kysy itseältäsi kysymyksiä ja etsi niihin vastauksia.
  • Alleviivaa aktiivisesti.
  • Tee omia merkintöjä ja muistiinpanoja. Piirrä miellekartta. Piirrä kaavio. Tiivistä laaja kokonaisuus yhdelle sivulle.
  • Etsi väitteitä ja niiden perusteluja.
  • Mieti esimerkkejä. Etsi tiedolle sovellusmahdollisuuksia.

3. Luettuasi pysähdy ja pyri palauttamaan mieleen, mitä juuri opit. Älä kertaa toistamalla, vaan vaivaa muistiasi!

Palauta mieleen valitsemasi kokonaisuus. Se voi tapahtua vaikka näin:

  • Selitä piirtämäsi kaavio ääneen.
  • Piirrä miellekartta uudelleen muistista.
  • Mieti asia läpi.
  • Opeta asia muille.
  • Kirjoita nopea tiivistelmä.
  • Ratkaise tunnilla käsitelty ongelma itsenäisesti uudelleen.
  • Selitä oppikirjassa korostetut käsitteet ja miten ne liittyvät toisiinsa.

Älä välitä, vaikka jotkin yksityiskohdat unohtuvat tai et muista kaikkea. Tavoitteena ei ole tiedon toistaminen, vaan tärkeiden ajatusten ajatteleminen uudelleen muistinvaraisesti. Kun olet palauttanut kokonaisuuden mieleesi, voi sitten tarkistaan ja täydentää yksityiskohtia.

4. Palaa tekstin pariin. Mieleenpalauttamisen jälkeen tiedät paljon paremmin, mihin aika kannattaa tässä vaiheessa käyttää, koska sinulla on tuntumaa siihen, mikä sujui ja mitä et ymmärtänyt.

  • Kertaa se, mikä oli vaikeaa palauttaa mieleen.
  • Varmistu asioiden välisistä suhteista. Syvennä ja tarkenna.
  • Syvennä ja laajenna näkökulmaa. Miten asiat liittyvät toisiinsa? Muihin oppiaineisiin? Omiin kokemuksiisi?
  • Tiivistä lisää! Tee valintoja sen suhteen, mikä on olennaista ja mikä ei. Kaikki tieto ei ole yhtä tärkeää.
  • Etsi olennaiset periaatteet ja tärkeimmät asiat. Palauta ne uudelleen mieleen (kuten edellä).

 

Kuvat: blmiers2 ja soundslogical.

Koeviikon ajankäyttövinkit

Lukiolaisilla on nyt koeviikko. Normaali opiskelun rytmi katkeaa ja korvautuu aamun kokeilla ja iltapuolen pänttäämisellä. Hyvässä tapauksessa kurssien aikana tehty työ kantaa nyt hedelmää ja opiskelu voi olla levollista kertaamista, kokonaisuuksien hahmottamista ja olennaisen tiedon mieleenpalauttamista. Koeviikko antaa mahdollisuuden myös paikata kurssin aikana oppimatta jääneitä sisältöjä. Aikaa ja voimia on kuitenkin rajallisesti. Miten ne saisi parhaiten hyödynnettyä?

http://www.flickr.com/photos/asuarch/2903408267/

Tässä muutamia vinkkejä psykologian suunnasta:

Hajautettu harjoittelu 

Vaikka koeviikon lukujärjestys houkuttaisi keskittymään yhteen aineeseen kerrallaan, tämä ei välttämättä ole paras mahdollinen opiskelustrategia. Psykologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että oppiminen on tehokkaampaa, jos opiskeluajan jakaa osiin. Yhteen putkeen pänttääminen ei ole tehokas opiskelumenetelmä. Niinpä kannattaa soveltaa hajautetun harjoittelun menetelmää.

Hajautetussa harjoittelussa

  • opiskeluaika jaetaan mieluummin usealle päivälle
  • opiskeluaika voidaan päivän sisällä jaksottaa useampaan pätkään
  • huolehditaan riittävästä taukojen pitämisestä opiskeluajan sisällä

Sopivan opiskelujakson pituus riippuu opiskelijasta ja myös aineen sisällöstä. Sanaston kertaamiseen riittävät hyvinkin lyhyet, hajautetut opiskelujaksot. Matematiikassa ja tarkkaa, erittelevää ajattelua edellyttävissä aineissa (kuten kemia ja fysiikka usein ovat) jaksot ovat ehkä keskimittaisia. Suurien kokonaisuuksien hahmottamiseen perustuvissa aineissa (monet reaaliaineet) suosittelisin hieman muita aineita pidempiä opiskelujaksoja.

Hajautetun harjoittelun tehokkuutta on selitetty esimerkiksi seuraavasti:

  • Sama tieto aktivoituu aivoissa useita kertoja, mikä tehostaa muistamisessa tarvittavien hermoverkkoyhteyksien muodostumista
  • Tauot antavat mahdollisuuden prosessoida opittua passiivisesti, jäsennellä tietoa ja tallentaa asioita muistiin
  • Tauot auttavat palautumisessa. Lyhyissä pätkissä opiskeleva opiskelee virkeämpänä.

Intervalliharjoittelu 

On tehokkaampaa opiskella samana päivänä useita eri aineita, kuin opiskella koeviikon kokeisiin yksi aine kerrallaan. Hajautetun harjoittelun vuoksi se on yleensä myös välttämätöntä. Intervalliharjoittelun hyvä puoli on se, että yhden aineen opiskelu voi toimia toisen aineen opiskelun kannalta palautumisjaksona.

Kiireinen opiskelija, jolla on esimerkiksi kolme tuntia opiskeluaikaa käytettävissään, voi tehostaa opiskelua jakamalla ajan sopiviin pätkiin eri aineiden opiskelua varten. Kolmeen tuntiin voi tällä tekniikalla mahtua esim. kaksi matematiikan ja reaaliaineen kanssa hajautettua kielenoppimiskertaa. Aivot virkistyvät, kun ne saavat vaihtelevaa toimintaa. Kokeilemalla löydät itsellesi parhaiten sopivia aikamääriä ja syklejä.

Poikkeuksen tekevät sellaiset sisällöt, jotka sekaantuvat ja häiritsevät toisiaan. En usko, että esimerkiksi ruotsin ja saksan sanojen opiskelua kannattaisi tieten tahtoen vuorotella keskenään.

indifference is the opposite of love

”Nukahdin kokeessa, koska pänttäsin läpi yön…” 

Opiskelu on tärkeää ja älyllisesti vaativaa. Opiskele silloin, kun olet virkeä. Useimmilla se ei ole koetta edeltävänä yönä! Valvottu yö kostautuu seuraavana päivänä voimavarojen puutteena. Opiskele yöllä vain siinä tapauksessa, että on pakko ja sinulla on siihen varaa.

Yhden yön huono nukkuminen, jos univelkaa ei ole, ei välttämättä näy seuraavan päivän älyllisessä suoritustasossa. Satunnaisista univaikeuksista ei siis koeviikollakaan kannata ottaa kovin suuria paineita. Tilanne on aivan toinen, jos unirytmi on jatkuvasti häiriintynyt tai valvot useita öitä yrittäen kokeisiin lukemista. Väsyneenä lukemisesta tuskin on toivottua hyötyä oppimisen tai edes koemenestyksen kannata (ja nämä ovat eri asioita). Nukkuminen ja virkeä mieli saattavat olla parempi valinta.

Menestystä ja antoisaa koeviikkoa! 


(Kuvalähteet: klikkaa kuvaa.)