Kun on sanalistan vuoro

Kirjoitin aiemmin, että kielen opiskeleminen ei saisi supistua vain sanalistojen tankkaamiseen. Sanalistojen kanssa puuhastelun pitäisi olla vain pieni osa kielen oppimista – ei suinkaan ainoa kielten opiskelutekniikka.

En kuitenkaan usko, että kovin moni opiskelija siirtyy kokonaan pois sanalistamenetelmästä. Sanalistan opiskeleminen pitäisi kuitenkin aloittaa vasta tekstiin paneutumisen jälkeen. Tällöin sanalistan kanssa työskentely on lähinnä keino varmistaa, että tarvittava sanasto on tekstin yhteydessä tullut sisäistetyksi.

Jos opiskelet sanalistoja – tee se tehokkaasti!

Sanalistojen opiskelemisessa toimii hyvin versio korttimenetelmästä. Sanojen kirjoittaminen korteille olisi ehkä liian työlästä, joten kyseessä on eräänlainen kortiton korttimenetelmä, jossa sanalista toimittaa korttien virkaa. Koska niitä sanoja, joita ei muistettu, ei voi siirtää listasta sivuun, täytyy kehittää jokin merkintäjärjestelmä, joka kertoo, mitä sanoja ei osattu.

  • Voit esimerkiksi merkitä ne sanat, jotka osasit ja käydä sanoja läpi, kunnes jokainen sana on merkitty. Ihanteellisessa tapauksessa pidät tämän jälkeen tauon ja testaat osaamisesi vielä kerran (kts. hajautettu harjoittelu).

Menetelmän tehokkuus perustuu siihen, että kertaaminen kohdistuu nimenomaan niihin sanoihin, joita ei osattu. Sanastoa, joka jo osataan, ei kerrata jokaisella kierroksella.

  • Toinen mahdollisuus on merkitä ne sanat, joita et osannut. Toisella kierroksella käydään läpi vain merkityt sanat. Jos sana ei toisellakaan kierroksella palaudu mieleen, merkitään uusi merkki sanan viereen. Kolmannella kierroksella palautetaan mieleen vain kahdella merkillä merkityt sanat – ja niin edelleen.

Tästä työtavasta on se ilo, että myöhemmin sanoja kerratessa vaikeat sanat erottuvat muista, koska niiden vieressä on merkkijono. Näin esimerkiksi sanakokeen edellä voi nopeasti nähdä, mitkä sanat vaativat kipeimmin kertaamista.

Jaksottaminen

Pitkän sanalistan kohdalla voi olla tehokasta jakaa opiskeltavat sanat pienempiin ryhmiin (esim. 10 sanaa) ja käyttää sitten edellä kuvattua menetelmää jokaisen jakson opiskelemiseen vuorotellen.

Sanoja paperilla

Sanalistojen kirjoittaminen tehostaa niiden oppimista. Eräs opiskelija kertoi joskus opiskelleensa kielen sanoja kirjoittamalla niitä opiskeluvaiheessa sikin sokin paperille sekä suomeksi, että vieraalla kielellä. Lopuksi hän sitten yhdisteli sanan ja sen käännöksen toisiinsa.

Entä kun on aika kerrata? 

Sanasto ei välttämättä jää pysyvästi mieleen yhden lukukerran jälkeen, vaikka sen olisi tehnyt tehokkaastikin. Kertaaminen on siis tarpeen. Kertaamisen kannattaa käyttää ensisijaisesti tekstin lukemista ja vasta toissijaisesti uutta korttimenetelmäkierrosta. Kaikki kerrattavat sanat (ja kymmeniä muita) löytyvät tekstistä. Niitä on käytetty siellä luontevasti ja kieliopillisesti oikein. Tekstistä opit myös sanan käyttötapaa ja sisäistät sanan merkitykseen liittyviä sävyjä, joita sanalistan käännökset eivät onnistu välittämään.

Palaa siis tekstiin. Huolehdi vähemmän sanalistasta ja enemmän kielitaidosta.

***

Kuva: Darvin Bell.

Mainokset

Korttimenetelmä sopii muistamiseen perustuvaan oppimiseen

Korttimenetelmä (ulkoa muistettavan tiedon opiskeluun)

Menetelmä on kuvattu teoksessa Newport: How to become a straight A student

Pyri oppimaan ensisijaisesti ymmärtämällä.

Opiskele ulkoa vain se, mitä ei voi muistaa ymmärtämisen pohjalta sekä ne perustiedot, joita tarvitaan jotta voit ajatella monimutkaisempia kysymyksiä.

Näitä voivat olla esim. käsitteet, sanasto, vuosiluvut, kaavat tms.

  1. Kokoa opittavat yksityiskohdat
  2. Kirjoita sana / käsite / kysymys kortin yhdelle puolelle
  3. Kirjoita vastaus toiselle puolelle.
  4. Esitä itsellesi kortilla oleva kysymys. Jos osaat vastata oikein, poista kortti pinosta. Jos vastaat väärin, siirrä kortti pinon alimmaiseksi.
  5. Jatka kunnes, kaikki pinkka on tyhjä ja olet osannut kaiken.
  6. Pidä tauko. Tarkista osaaminen käymällä kortit uudelleen läpi esimerkiksi seuraavana päivänä. Toistojen määrä lisää sen ajan pituutta, jonka tieto säilyy muistissasi.

Miksi tämä toimii?

  • kyseessä on mieleenpalautustekniikka, joka vaatii aktiivista muistin kaivelua
  • aikaa käytetään sen kertaamiseen, mitä ei vielä osata
  • korttien tai muun opiskelupohjan laatiminen vaatii tiedon etsimistä ja olennaisen tiivistämistä