- Nukutko tarpeeksi – myös arkiöisin?
- Syötkö riittävästi?
- Opiskeletko säännöllisesti koulutuntien ulkopuolella?
- Oletko pääsääntöisesti läsnä oppitunneilla?
- Tiedätkö milloin on seuraavan isomman koulutyön palautuspäivä?
- Tiedätkö, mitkä ovat tärkeimmät opiskeluun liittyvät asiat, joita sinun pitäisi tehdä tänään? Entä huomenna?
- Käytätkö säännöllisesti aikaa johonkin sellaiseen toimintaan, jonka koet aidosti viristävänä?
Tämä arvokellon lohko muistuttaa perusasioiden tärkeydestä. Liian väsyneenä on turha opiskella, eikä ongelma ratkea opiskelutekniikkaan hiomalla, jos keho huutaa unta. Ilman riittävää toistoa ja kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä parhaatkaan aikomukset eivät muutu oppimiskokemusta mullistavaksi toiminnaksi.
Menestyvä opiskelija pitää huolta perustarpeistaan, nukkuun hyvin, syö riittävästi, hoitaa ihmissuhteitaan ja tekee vapaa-ajallaan iloa tuovia, virkistäviä asioita. Menestyvä opiskelija käyttää kalenteria ja ennakoi tulevaa. Menestyvä opiskelija ei käytä kaikkea aikaansa opiskeluun, vaan muistaa myös levätä. Menestyvällä opiskelijalla on toimivia ajankäytön rutiineja: hän etsii päivittäin itselleen parhaat hetket ja tavat opiskella ja pyrkii pysymään niissä. Hän kehittää tottumuksia, joiden varassa työt tulevat tehtyä huonompanakin päivänä.
Rutiinit ja työtapa on ryhmä taitoja, jotka liittyvät oppimisen edellytysten luomiseen. Ennen kuin ryhtyy kovin monimutkaisiin analyyseihin omista oppimisen taidoistaan, on hyvä varmistaa, että tämä taitojen ryhmä on riittävän hyvin hallussa.
Ilman perustarpeiden huomioimista ei yksinkertaisesti jaksa opiskella. Mieltä ja ruumista tulee kohdella hyvin.
Ilman ajankäytön taitoja opiskelu tuntuu kaoottiselta; työt jäävät palauttamatta tai kasautuvat viimeiseen iltaan; lukio tuntuu stressaavalta; koskaan ei tunnu olevan aikaa ja toisaalta aika vain häviää, valuu käsistä.
Säännöllinen opiskeleminen on luonnollisesti tärkeää. Koulussa on syytä olla paikalla. Oppitunnilla pitäsi olla enemmän kuin vain fyysisesti läsnä. Läksyille ja muille projekteille olisi hyvä olla päivässä ja viikossa omat melko samoina toistuvat aikansa, jolloin niiden kimppuun tulee käytyä huvittamisen asteesta riippumatta. Vasta sitten, kun opiskelu tai muu työnteko on ennustettavaa ja säännöllistä nähdään tuottaako työsketely tulosta. On yllättävän tehokasta tehdä säännöllisesti vähän.
20 minuuttia matematiikan ongelmien parissa joka päivä tarkoittaa kahta tuntia viikossa, jos yksi päivistä jätetään vapaaksi. Tyypillisen lukiolaisen jakson aikana se tarkoittaa 12-14 tuntia harjoittelua. Tällaisella työmäärällä on jo merkitystä – mutta jos sen 20 minuuttia jättää tekemättä ajatellen, ettei nyt yhdellä 20 minuuttisella ole juurikaan vaikutusta, kasautumisen hyöty jää saamatta. Koeviikon viimehetken harjoittelussa samoihin tuntimääriin on lähes mahdotonta enää päästä.
Millaisia opiskelurutiineja sinulla on?
Kuva täältä.
Oppimisen taidot 