Oppimispäiväkirja

Opiskelijani kirjoittavat oppimispäiväkirjaa oppimisen psykologiasta lukion ensimmäisellä psykologian kurssilla. Tämä teksti on kirjoitettu erityisesti heitä silmällä pitäen. 

Oppimispäiväkirja on matkapäiväkirja ajatuksista, joita opittava aihe herättää.

Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on periaatteessa yksinkertaista: opiskelet ja ajattelet oppimaasi ääneen – kirjoittamalla. (Jos tämä kuullostaa vieraalta, tutustu ajatukseen täällä.) Oppimispäiväkirjalle on tyypillistä, että teksti rakentuu vaiheissa: opiskelet ja ajattelet,  opiskelet ja ajattelet…  Yhdellä kertaa rykäistystä oppimispäiväkirjasta jää usein puuttumaan oppimispäiväkirjan paras anti: ajatusten hauduttelu ja vähittäinen kehittyminen. Ajatteluprosessin vaiheet ja uuden oivaltaminen saavat näkyä oppimispäiväkirjassa.

Sopiva näkökulma riippuu aiheesta, josta olet kirjoittamassa.  Ehkä jokin seuraavista kysymyksistä auttaa sinua pääsemään alkuun:

  • mitä uutta olen oppinut tai oivaltanut?
  • mikä on tärkeintä? 
  • mitä johtopäätöksiä tästä voisi tehdä? 
  • mitä en vielä ymmärrä?
  • mitä haluaisin kysyä?
  • mihin tämä liittyy?
  • miten tätä voisi soveltaa?
  • miten tämä näkyy omassa elämässäni?

Toisin kuin tavallisessa päiväkirjassa se, milloin kirjoitat, ei ole olennaista. Matkan pääkohdat ja oivallukset rytmittävät tekstiä. Käytä siis oppimispäiväkirjassasi sisältöihin liittyviä väliotsikoita.

Tekstinä oppimispäiväkirja on suhteellisen vapaamuotoinen ja henkilökohtaisempi, kuin monet muut koulussa kirjoitettavat tekstit. Asiatekstin perusominaisuudet siitä tulisi kuitenkin löytyä.

Kirjoittaminen voi edetä esimerkiksi näin:

  • Luet tai osallistut opetukseen
  • Jäsentelet ja kokoat oppimiasi tietoja ja kuulemiasi ajatuksia
  • Kirjoitat tärkempiä muistiin
  • Ajattelet oppimaasi ja kehittelet ajatuksiasi kirjoittamalla
  • Jos teet oppimispäiväkirjaa kurssisuorituksena, muista ottaa huomioon opettajan antamat ohjeet ja vaatimukset.
  • Luet tekstisi läpi. Muokkaat ehkä hieman, lisäät ajatuksen sinne & tänne. Teet kielenhuollon.
  • Teksti on valmis palautettavaksi.

Ohjeet liittyvät tekstiin Miten kirjoittaminen auttaa ajattelemaan.

***

Oppimispäiväkirjoista muualla netissä:

Vinkkejä oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen

Hyvä elämä: Oppimispäiväkirja

Etälukio: Psykologian oppimispäiväkirja 

***

Kuva cc)  Vajrasattva.

Miten kirjoittaminen auttaa ajattelemaan?

”En tiedä, mitä ajattelen, ennen kuin kirjoitan siitä.”

Kuulin tämän ajatuksen kauan sitten Jörn Donnerin suusta ollessani nuori, kirjoittajana kokematon opiskelija. Muistan hämmästelleeni, mitä Donner mahtoi tarkoittaa. Oliko väite jonkinlainen vitsi –  jonkinlaista älykköjen ironiaa?

En tunnistanut ajatuksen ja opiskelussa edellytetyn kirjoittamisen välillä mitään yhtäläisyyksiä. Mielsin kirjoittamisen oppimisen jälkeisenä vaiheena, jossa kerätyt tiedot järjestellään perätysten ja yhdistellän sopivilla lauseilla. Tällä tavalla kirjoittaminen oli kuitenkin aika vaivalloista. Luulen, että siitä huolimatta opin kirjoittaessani. En vain huomannut sitä itse. Toisaalta, jos käsitykseni kirjoittamisesta olisi ollut toinen, olisin ehkä nauttinut kirjoittamisesta enemmän. Olisin saattanut myös saada enemmän irti opinnoistani.

Vähitellen käsitykseni kirjoittamisesta on muuttunut. Olen kuullut tämän Donneriin yhdistämäni ajatuksen sittemmin usealta taholta. Tuntu siitä, että vasta kirjoittaessa ajatus jäsentyy ja saa muodon yhdistää monia kirjoittavia ihmisiä. Sen syntyminen ei vaadi korkeaa älykkyyttä eikä kirjallista lahjakkuutta. Kuka tahansa – siis myös tavallinen lukio-opiskelija – voi valjastaa käyttöönsä kirjoittamiseen kätkeytyvää ajatteluvoimaa! Kuinka se sitten tapahtuu?

Erota toisistaan luova prosessi ja kriittinen prosessi

Kirjoittaminen on luonnollinen tapa terästää ajattelua.

  • Yhtäältä kirjoittaminen on luovaa ja vapaata. Ajatusten voi antaa seurata toisiaan ja katsoa minne, ne vievät.
  • Toisaalta valmiin tekstin vaatimukset haastavat kirjoittajaa johdomukaisuuteen ja esitettyjen ajatusten kriittiseen arvioimiseen.

Uuden tuottaminen ja kriittisyys ovat kirjoittamisessa molemmat tärkeitä. Ne ovat kuitenkin sen verran eriparisia veljeksiä, että useimpien kirjoittajien mielessä ne eivät mahdu työskentelmään samaan aikaan. Siksi onkin tehokasta erottaa toisistaan luova, uusien ajatusten tuottamisen vaihe sekä kriittinen ajatuksia arvioiva ja tekstiä hiova kirjoittamisen vaihe. Peter Elbow (1981) on mainiossa kirjoittamisoppaassaan Writing with Power käyttänyt näistä vaiheista nimityksiä luova prosessi ja kriittinen prosessi.

Luova prosessi on tekstin – ja uusien ajatusten – vapaa tuottamisvaihe. Sen aikana ikäänkuin ajatellaan ääneen, mutta tehdään se kirjoittamalla. Kirjoittaminen toimii tässä vaiheessa vähän niinkuin keskustelu hyvän ystävän kanssa: ajatukset jäsentyvät puhuessa ja keskustelun päätyttyä ymmärtää keskustelun aiheesta enemmän, kuin ennen sitä. Kirjoittaminen on tässä vaiheessa toimintaa, jonka avulla otetaan selville, mitä ajatuksia valmiissa tekstissä voisi olla. Tavoitteena ei ole kirjoittaa tekstiä luovan prosessin kuluessa valmiiksi.

Kriittiseen prosessiin kuuluvat ajatusten arvioiminen, tekstin rakenteen muokkaaminen ja jäsentely sekä ajatusten pukeminen osuvaan kielelliseen asuun.

Molemmat vaiheet ovat tärkeitä valmiin tekstin kannalta. Vuorottelemalla näitä prosessin vaiheita saadaan aikaiseksi lopullinen teksti. Yritys tuottaa hallittua, kontrolloitua, valmista tekstiä ja luovia ajatuksia samanaikaisesti, johtaa useimpien ihmisten kohdalla siihen, että tekstiä on vaikea kirjoittaa, ajatus ei virtaa ja luovuus tyrehtyy.

Kirjottaja ei ehkä aina huomaa näiden vaiheiden vuorottelua tekstiä laatiessaan. Niiden tietoinen erottaminen saattaa joskus huomattavasti helpottaa kirjoittamisessa alkuun pääsemistä. Lisäksi luovan prosessin harjoittaminen erillisenä on varmin väylä löytää tuntumaa siihen, kuinka kirjoittaminen auttaa ajattelemaan.

Kriittisestä prosessista pidättäytyminen on usein edellytys sille, että tekstiä ylipäätään pystyy tuottamaan. Runoilija William Stafford on kuvannut sitä osapuilleen näin:

Minun täytyy olla valmis myös epäonnistumaan. Jos aion ylipäätään kyetä jatkamaan kirjoittamista, en voi edellyttää itseltäni korkeisiin vaatimuksiin yltämistä. Minun täytyy päästä liikkeelle, enkä voi antaa minkään pysäyttää itseäni…” (vap. suom. TMP / tässä Newkirkin, 2009, s. 76 mukaan.)

Harjoittelee ajattelemaan kirjoittaessasi

Kirjoittamisen ei ole – eikä sen pitäisi olla – vain valmiin ajatuksen ilmaisemista. Voit kirjoittaa kehittääksesi ajatuksia ja tutkiaksesi niitä. Voit kirjoittaa oppiaksesi.

Seuraavien linkien jutuissa esittelen kaksi tavallista, mutta voimakasta kirjoitusharjoitusta. Molemmat sopivat tehostamaan oppimistasi ja auttavat löytämään tuntumaa oman ajattelun voimaan. Erilaisten kirjallisten töiden yhteydessä erityisesti vapaan kirjoittamisen harjoitus on hyvä keino ohittaa kirjoittamisen aloittamiseen yleensä liittyviä hankaluuksia.

***

Katso myös:

Viisi väärää uskomusta kirjoittamisesta

Kuvat dotmatchbox, paloetic ja spaceamoeba.