Oletko testannut oppimistyylisi?

Jos olet, olet ehkä saanut tietää olevasi visuaalinen, auditiivinen tai kinesteettinen oppija. Oppimistyyliajattelun mukaan yksilöiden välillä on eroja siinä, missä muodossa esitettyä tietoa he omaksuvat parhaiten. Visuaaliset oppijat hahmottavat asioita näköaistin varassa. He hyötyvät kuvista ja kaavioista. Lukeminenkin sopii heille. Auditiiviset oppijat sen sijaan suosivat kuulemalla oppimista. Oppitunneilla istuminen ja kuunteleminen ovat heidän suosiossaan.  Kinestettiset oppijat tarvitsevat kouriintuntuvaa toimintaa oppiakseen parhaiten.

Olitko yllättynyt testin tuloksista? Löydätkö helposti mielestäsi tilanteita, joissa opit näkemällä, kuulemalla tai tekemällä – ja jotka nyt vahvistavat käsitystäsi siitä, että kyseinen oppimistyyli sopii sinulle?

Jos näin on, en ole yllättynyt. Jaottelu on havainnollinen ja yksinkertainen. Lisäksi on vaikea miettiä tilannetta, jossa uuden asian oppiminen tapahtuisi millään muulla kuin yhdellä näistä kolmesta kanavasta. (Uuden oivalluksen syntyminen ajattelussa olisi ehkä esimerkki sellaisesta oppimisesta.) Lisäksi testin tulos perustuu itsearviointiin. Testi kertoo sinulle hieman eri sanoin sen, minkä itse kerroit testissä itsestäsi. Testi antaa kokemuksillesi uuden tulkinnan.

Onko testistä hyötyä?

Jos nyt siis tiedät itsestäsi, että olet vaikkapa auditiivinen oppija, onko tästä tiedosta sinulle hyötyä? Auditiivisena oppijana sinun kannattaisi suosia opiskelutapoja, jossa tieto esitetään kuulonvaraisesti. Neuvo on suoraviivainen ja käytännöllinen, mutta onko se myös hyödyllinen? Valitettavasti ei.

Daniel Willingham kertoo tutkimuksesta, jossa oppimistyylit pantiin testiin. Tutkimukseen osallistui visuaalisia ja auditiivisia oppijoita. Heidät tunnistettiin itsearviointikyselynä toteutetun oppimistyylitestin perusteella. Tehtävänä oli opetella sanalista, joka oli esitetty joko ääneen luettuna tai kuvien avulla. Oletus oli, että visuaaliset oppijat muistaisivat sanat paremmin, jos ne oli esitetty kuvana ja auditiiviset oppijat, jos ne oli esitetty äänenä. Tutkimuksen tuloksena kuitenkin oli, ettei ryhmien välillä ollut mitään eroja. Auditiiviset oppijat eivät siis oppineet yhtään paremmin kuulonvaraisesti kuin näönvaraisesti. Visuaaliset oppijat muistivat yhtä hyvin kuunnellen opitut sanat kuin kuvien välityksellä opitut sanatkin. Oppimistyylillä ei ollut merkitystä. Daniel Willinghamin sanoin: ”Oppimistyylejä ei ole olemassa.”

Oppiminen on merkityksenvaraista

Oppimistyylit eivät määritä sitä, miten hyvin sisältöjä opitaan. Tämä johtuu siitä, että aivot prosessoivat tietoa merkitystenvaraisesti. Näköaistimuksia ja kuuloaistimuksia käsitellään kyllä aluksi omissa hermoverkoissaan, mutta esimerkiksi kielellisen aineksen kohdalla tarkempi prosessointi tapahtuu kielellisen aineksen käsittelyyn erikoistuneissa hermoverkoissa. Opittavat sisällöt ovat vain harvoin itsessään ”auditiivisia” kuten äänenäsävyjä tai ”visuaalisia” kuten muotokielen muistamista. Sisällöt ovat enimmäkseen merkityksiä.

Tiedon vastaanottamisen reitillä ei ole vaikutusta, vaan sillä, miten sisältöä on myllätty työmuistissa, miten hyvin sen on liitetty aiempiin tietoihin ja kokemuksiin ja kuinka hyvin sisältöjä on ymmärretty. Tässä mielessä jokaisella on samankaltainen oppimistyyli ja se on merkityksenvarainen. Yritys muuttaa oppimista auditiivisempaan, visuaalisempaan tai kinestettisempään suuntaan ei todennäköisesti paranna oppimistuloksiasi.

3329507901_64a302e925

Onko testistä haittaa?

Jos nyt siis tiedät, että olet vaikkapa auditiivinen oppija, onko tästä tiedosta sinulle haittaa? Saattaa ollakin! Jos nimittäin käy niin, että testin tehtyäsi vedät itsestäsi vääriä johtopäätöksiä, testituloksesta voi tulla uusien taitojen oppimisen este.

Testituloksistahan voit helposti kehittää itsellesi syyn olla pinnistämättä ja keskittymättä tilanteissa, joissa oppiminen tuntuu haastavalta. Kun edessä on vaikeaselkoinen, mutta tärkeä kaavio, voit ajatella olevasi auditiivinen oppija, joten kaaviot vaan eivät nyt kertakaikkiaan sovi sinulle. Ponnistelu jää puolitiehen, kaavion merkitys hahmottamatta ja käsitys itsestä ihmisenä, joka ei vaan ymmärrä kaavioita saa vahvistusta.

Visuaalinen oppija puolestaan saattaisi selittää keskittymisen vaikeuksia oppimistyylillä ja uskoa, että kun kuunteleminen ei vaan ole hänen juttunsa, on parasta jättää varsinainen opiskelu lukemiseen kotona. Näin hän jättää kehittämättä keskittymiskykyään ja tuhlaa valtavasti aikaa, kun ainakin luentomuotoisilla oppitunneilla tapahtuva oppiminen jää tekemättä.

Olet monimuotoinen oppija

Minusta saattaisi olla viisainta jättää testit sikseen ja uskoa, että jokainen on monimuotoinen oppija. Oppiminen tapahtuu aktiivisen tiedon prosessoinnin tuloksena. Usein tieto, jota on myllätty kuunnellen, lukien, keskustellen ja toimien jää mieleen. Ei ehkä siksi, että sitä on käsitelty eri aistikanavien kautta, vaan siksi, että sitä on käsitelty monta kerta ja eri näkökulmista.

***

Kuva: cc) Striatic ja Timlewismn

Lisää aiheesta englanniksi videolla ja tekstinä. 

Jos kuitenkin haluat tietää oppimistyylisi, testin löydät vaikkapa täältä tai täältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s