Opi kieli kontekstissaan eli miksi sanalistojen pänttääminen on surkea tapa oppia kieliä

Lukiolaiset käyttävät liikaa aikaa sanalistojen kanssa ja liian vähän aikaa lukemalla kielten kappaleita.

Olen haastatellut opiskelijoita heidän tavastaan opiskella kieltä. Kielissä heikommin menestyvät kuvaavat yleensä opiskeluaan lähinnä sanojen lukemisena. Sanoja osataan myös lukea melko tehokkaasti.  Tästä huolimatta sanalistojen pänttääminen on kuitenkin huono tapa oppia kieltä. Ne jotka menestyvät paremmin kertovatkin selvästi useammin lukevansa myös oppikirjan kappaleita.

On varmaan monia syitä, miksi sanalistojen lukeminen on niin suosittua. Ensinnäksin siihen on totuttu alakoulusta lähtien. Sanakokeet ohjaavat lukemaan juuri sanoja ( – vaikka usein lukiossa sanakokeessakin pitäisi osata käyttää sanaa jossakin asiayhteydessä – kuten kirjan kappaleessakin on tehty.)  Tekstien lukeminen näyttää helposti jotenkin päämääräätömältä ”lueskelemiselta”, kun taas sanalistan pänttäämisestä saa helpommin tunteen, että on oikeasti tehnyt työtä ja edistynyt. Sitä, mitä on sisäistänyt tekstiä lukemalla, on vaikeampi hahmottaa.

Tästä huolimatta väitän, että sanalistojen lukeminen on yliarvostettu menetelmä kielen opiskelussa. Sanastoa tulee toki oppia ja opiskella, mutta onko sanasto tosiaan oikea paikka sanojen oppimiselle? Eikö sanastoakin olisi luontevampaa ja mielekkäämpää oppia tekstin yhteydessä?

Sanalistojen lukemiseen käytetystä ajasta ja energiasta pitäisi suurin osa siirtää tekstien lukemiseen opittavalla kielellä. 

Mitä hyötyä tekstien lukemisesta olisi? 

  • sanat voi oppia yhtälailla tekstistä kuin sanalistastakin
  • tekstit kehittävät kielikorvaa
  • tekstit kehittävät passiivista sanavarastoa
  • tekstit auttavat kirjoittamaan paremmin
  • sanalistan kertaaminen ja tehtävien ratkaiseminen on helppoa sitten, kun tekstiä on lukenut useampaan kertaan.

Ääneen lukemisella on vielä erityisiä etuja:

  • Ääneen lukeminen vahvistaa kielikorvaa paremmin.
  • Ääneen lukeminen auttaa ääntämisessä ja suullisessa kielitaidossa.
  • Ääneen lukiessa keskittyminen on helpompaa.

Miten opit sanaston lukemalla tekstiä?

TÄSTÄ KESKEN VIELÄ!!!   On olennaista, että lukukertoja on useita – onhan tavoitteena sisäistää kieltä ja sen tärkeitä rakenteita. Lisäksi kun tavoitteena on opia juuri tietyn aihepiirin sanastoa, lukemisenkin pitää olla tavoitteellista ja tuottaa tulosta. Tähän tarvitaan useita lukukertoja. Voit tavoitella eri lukukerroilla hieman eri asioita.

  • Yhdellä kerralla voit vain upota tekstiin ja lukea nopeasti riippumatta siitä kuinka paljon itseasiassa ymmärrät.
  • Toisella kerralla voit suomentaa tekstin ja merkitä tekstiin esimerkiksi alleviivaamalla sanat, joita et vielä hallitse ja jotka vaativat kertausta.
  • Kolmannella kerralla luet tekstin ja pysähdyt kaikkien edellisellä kerralla merkittyjen sanojen kohdalla tarkistamaan niiden merkityksen.
  • Neljännellä kerralla voit lukea ääneen ja tarkistaa vielä samalla vaikeimpien ilmaisujen ymmärtämistä.

Samoin kuin sanalistoissakin tässä tarvitaan toistoa. Itseasiassa opiskelet sanoja toistamalla ja palauttamalla mieleen, mutta käytät vihjeinä tekstiä ja kokonaisia lauseita. Sanalistan sanojen merkitseminen tekstiin on tärkeää, jos haluat tähdätä juuri tietyssä sanakokeessa menestymiseen. Seuraa oppimistasi ja selvitä montako lukukertaa on sinulle riittävä määrä, jotta osaat sanaston ja keskeiset ilmaisut.

Tekstin pitäisi tulla sillä tavalla tutuksi, että jotkin lauseet, ilmaisut tai lauseen osat kaikuvat mielessä lukemisen jälkeenkin. Nämä oikein opitut lauseet ovat käyttössäsi, kun kirjoitat aineita tai kun pitää päätellä mikä mahtaisi olla oikea kielioppimuoto tai tarvittava prepositio johonkin ilmaisuun tms.

Sanaston lisäksi opit tärkeitä rakenteita ja kielikuvia, kielikorvasi kieliopin suhteen kehittyy ja niiden sanojen määrä joista ”aavistat” mitä ne saattaisivat tarkoittaa moninkertaistuu, koska kertaat jatkuvasti valtavaa määrää sanoja.

Tekstin lukemisen jälkeen on hyvä tarkistaa sanalistasta, osaako suomenkielisen käännöksen pohjalta tuottaa oikean englanninkielisen sanan.

***

Kuvat KaCey ja Paul Bence

2 thoughts on “Opi kieli kontekstissaan eli miksi sanalistojen pänttääminen on surkea tapa oppia kieliä

  1. Niko S kirjoitti:

    Olen itse huomannut saman asian, että esimerkiksi englannissa tekstin lukeminen auttaa paljon enemmän kuin pelkän sanaston lukeminen. Tietenkin aina kun tulee jokin sana vastaan mitä ei osaa niin katsoo sen sanastosta. Muuten keskittyy sitten enemmän ymmärtämään kappaleiden tekstejä ja saamaan niistä idean irti. Tämän takia englanti on minulle helpoin aine, koska aina lukenut tekstejä ja sitä kautta ymmärtäminen ollut helpompaa.

  2. […] ja on aika hioa kielitaito parhaaseen mahdolliseen näyttökuntoon. Tästä blogista löytyy vain vähän asiaa kielten oppimisesta, joten johdatan teidät runsasveitsemmille […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s