Osaatko lukea?

 

Koska olet löytänyt tiesi näille sivuille, ilmeinen vastaus otsikon kysymykseen on myönteinen. Lähes jokainen suomalainen osaa lukea. Siitä koulujärjestelmämme pitää huolen.

Mutta – osaatko lukea hyvin?

Peruskoulun ekaluokkalaisen sanotaan osaavan lukea, kun hän saa selville, mitä sanoja erilaiset kirjainmerkkijonot tarkoittavat. Kyky selvittää sanojen merkityksiä on kuitenkin vain alku kehittyneelle lukutaidolle.

Mitä pidemmälle koulutusjärjestelmässä edetään, sitä suurempi osa opiskelemisesta on juuri lukemista. Opiskeleminen lukiossa tarkoittaa jatkuvaa lukemista. Lukiossa keskusteleminen, kuunteleminen ja erilaisten ongelmien ratkaiseminen tukevat lukemalla oppimista ja edellyttävät lukemalla oppimista. Lukiolaisen olisi hyvä osata paitsi lukea, myös lukea hyvin ja taitavasti.

Lukeminen on taito, jossa voi kehittyä. Kokosin muutamia kysymyksiä, joiden valossa voit arvioida omaa lukemistasi.

Luetko sana sanalta?

Kohtuullisen nopea lukutahti helpottaa lukiolaisen aikataulua ja tehtävistä selviytymistä. Muutoin lukemisen nopeus itsesään ole erityisen tärkeää. Suurempi ongelma on se, että hyvin hidas lukeminen voi olla ymmärtämisen este. Jos lukiessaan joutuu keskittymään sanoihin, ajatukset voivat jäädä tunnistamatta. William Armsrong ohjaa kirjassaan Study is Hard Work hitaita lukijoita pyrkimään siihen, että yhdellä silmäyksellä luettaisiin merkityksellinen kokonaisuus sen sijaan, että pyritään selvittämään tekstiä sana sanalta. Nopeat lukijat tekevät näin luonnostaan. Harjoittelemalla voi parantaa hahmotuskykyään ja lukunopeuttaan.

Kykenemme yllättävän hyvin lukemaan seuraavanlaista tekstiä:

Likeunemn on yski liuksioelan täkrmiestimä 
kenisoita hnkakia totiea.

Kun ensimmäinen ja viimeinen sana ovat kohdallaan, tekstistä voi saada selvää. Aivot eivät todennäköisesti prosessoi sanoja äänteittäin ”alusta loppuun”, vaan myös kokonaisvaltaisempina hahmoina. Lukemisessa tätä kokonaisvaltaisuutta voidaan yrittää hyödyntää kohdentamalla katse laajemmalle alueella ja pyrkimällä ymmärtämään tekstiä merkitysyksiköittäin eli muutaman sanan ryppäissä (Armstrong, s. 40-41). Katseen kohdistuksia tulee näin tyypilliselle riville 2-4 kpl, sen sijaan, että jokainen sana vaatisi oman kohdistuksensa. Kun prosessi on automatisoitunut, lukunopeus kasvaa, vaikka ymmärtämisen taso säilyy samana tai jopa paranee.

Luetko kaiken samalla tavalla? 

Muutamia vuosia sitten päätin lukea kaunokirjallisuutta. Edellisen romaanin lukemisesta oli kulunut useita tietokirjallisuuuden parissa vietettyjä vuosia, ellei jopa vuosikymmen. Luin tekstejä näin:

  • luin nopeasti
  • jos jokin kohta tuntui epäolennaiselta, hyppäsin sen yli
  • silmäilin eteenpäin: montako sivua kappaleessa vielä olisi jäljellä, mitä mahtaisi olla tulossa
  • kirjan lopun lähestyessä aloin odottaa jonkinlaista yhteenvetoa ja johtopäätöksiä

Huomasin nopeasti, että lukemisessakin harjoitus tekee mestarin. Olin vuosien aikana kehittynyt taitavaksi prosessoimaan tietotekstiä, mutta kaunokirjallisuuden lukijana olin aloittelija. Muutaman kirjan jälkeen ymmärsin vähän paremmin hidastaa tahtia, kuulostella lukemaani ja nauttia tekstin etenemisestä sen omilla ehdoilla.

Hyvällä lukijalla on siis käytössään erilaisia tapoja lukea. Lukeminen voi tekstityypistä ja lukemisen tavoitteista riippuen olla esimerkiksi

  • silmäilevää
  • etsivää ja valikoivaa
  • paneutuvaa ja analysoivaa.
Joissakin tilanteissa riittää pelkkä silmäily. Tällöin luetaan esimerkiksi otsikot, väliotsikot, kuvatekstejä, lihavoituja lauseita tai lauseenosia. Tavoitteena on muodostaa karkea kokonaiskuva siitä, mitä teksti käsittelee. Usein on viisasta silmäillä tekstiä ennen tarkempaa lukemista.
Tapa, jolla luin romaania, toimii hyvin silloin, kun tavoitteena on etsiä tietoa ja sisäistää keskeisiä ajatuksia.
Paneutuva lukeminen on tekstin ajatusten sisäistämiseen tähtäävää lukemista. Opiskelussa paneutuva lukeminen on tärkeää – mutta aivan yhtä tärkeää on osata tunnistaa, mitkä tekstit ja tekstin osat ovat paneutuvan lukemisen arvoisia.
Lukutaitoon kuuluu myös tekstin osien tunnistaminen. Tekstejä kirjoitetaan eri tarkoituksiin. Johdattelevaa kuvausta luetaan eri tavalla kuin tiivistä määritelmiä ja periaatteita esittelevää kappaletta.
Luetko vain ottaaksesi vastaan? 
Minulla on sellainen mielikuva, että monet opiskelijat pitävät lukemista aika passivisena tapahtumana, jonka tarkoituksena on siirtää kirjassa esityksiä ajatuksia jonnekin muistinperälle kokeesta selviämistä silmällä pitäen. Tällainen ajatus lukemisesta tuntuu vähän surulliselta. Lukeminen on parhaimmillaan aivan jotakin muuta: Lukeminen on ajattelemista! Lukeminen on vuoropuhelua! 

Lukijan tulisi lähestyä tekstiä mieli valppaana. Teksti on kirjoittajan ajatuksia, kirjoittajan tulkintaa siitä, mistä hän kirjoittaa. Mitä kirjoittaja on ajatellut? Miksi hän kirjoittaa siitä näin? Mitä ajatuksia se minussa herättää? Mitä mieltä olen? Mitä uutta teksti antaa minulle, miten näkökulmani muuttuu?  (Armstrong s. 38)

Tekstin herättämät ajatukset ovat nekin tärkeitä – ei vain itse teksti. Koska ajatus tiedon siirtämisestä sellaisenaan kirjasta muistiin on (oppimisen psykologian valossa) tuhoon tuomittu joka tapauksessa – kannattaa antaa ajattelemisen siivittää prosessia. Lukeminen on tekstin kanssa keskustelemista.

Luetko kynä kädessä? 

Keskustelusta kuuluu ääni, mutta lukeminen on hiljaista. Vuoropuhelusta kannattaisi kuitenkin jättää jälkiä lukemalla kynä kädessä. Alleviivaamalla, rengastamalla ja tekstin sivuun kirjoittamalla lukija tekee näkyväksi niitä ajatuksia joita teksti herätti: tämä on tärkeää, nämä asiat kuuluvat yhteen, tästä olen eri mieltä… 

Merkinnät jäsentävät tekstiä ja tekevät helpoksi palata uudelleen lukemisen yhteydessä syntyneisiin ajatuksiin.

Niin – osaatko lukea hyvin? 

Jos etsit tekstistä ajatuksia, sen sijaan, että lukisit sanoja;

jos luet erilaisia tekstejä niinhin soveltuvin tavoin;

jos käyt keskustelua lukemasi tekstin kanssa;

ja jätät ajattelustasi jälkiä rivien väliin

– olet todennäköisesti taitava lukija tai hyvää vauhtia kehittymässä sellaiseksi.

Kuva Jaci XIII

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s