Keinoja motivaationpuutetta vastaan

Motivaation puute

Kun opiskelijat puhuvat motivaatiosta, he puhuvat monista eri asioista. Motivaatiosta puhutaan eniten silloin, kun sitä on vähiten. Motivaation puuttumisen takana voi olla seuraavanlaisia kokemuksia:

• Motivaation puute voi olla tunteen puutetta: Ei innosta, ei huvita, ei ole hauskaa.
• Motivaation puute voi olla voimavarojen puutetta: Olen liian väsynyt. Tämän on liian vaikeaa.
• Motivaation puute voi olla uskon puutetta: En minä osaa. Ei siitä kuitenkaan tulisi mitään.
• Motivaation puute voi olla suunnan puutetta: Mihin tämä liittyy? Miksi tekisin? Miten etenisin? En tiedä, mihin olen menossa.

Lääkkeet taudin mukaan  

Koska motivaation puute ei ole yhtenäinen ilmiö, samat keinot eivät päde kaikkiin tapauksiin. Omaan motivaatioonsa on kuitenkin mahdollista vaikuttaa. Se ei ole valmiiksi annettu ominaisuus, jota joko on tai ei ole.

TUNTEET

Jos motivoitumattomuuden taustalla on tunteen puutetta, ehdotan, että käännät rattaat toisin päin. Älä jää odottamaan, että tunne vetää vaunuja. Luota tekemisen prosessiin: oikeanlainen paneutuminen luo kiinnostusta, onnistumisen elämyksiä ja myönteisiä tunteita. Innostuksen voi usein löytää vasta, kun tarttuu toimeen.  Opettele tehokkaita opiskelumenetelmiä. Kuuntele tekemisen myötä heräävää uteliaisuutta ja kiinnostusta ja ruoki sitä. Juhli ja palkitse itseäsi, kun olet ponnistellut oppimisen eteen. Palkitse itsesi jo aloittamisesta, sillä tartuit tehtävään, vaikka ei huvittanut! Suosi säännöllisiä opiskelurutiineja, niin että toimeen tarttumista ei tarvitse joka kerta harkita ja tunnustella erikseen.

VOIMAVARAT

Jos motivoitumattomuus johtuu voimavarojen puutteesta, ala ladata akkuja.

Onko kysymys siitä, että nukut liian vähän? Et voi oppia tehokkaasti, jos kärsit jatkuvasti univajeesta. Univaje tyhmentää. Aivot tarvitsevat lepoa!

Onko sinulla vain yksinkertaisesti liian vähän aikaa? No, itseasiassa jokaisella on käyttettävänään yhtä monta tuntia vuorokaudessa. Jos tunnit eivät tunnu riittävän, teet liikaa, teet vääriä asioita tai teet tehottomasti. Miten voisit järjestää elämääsi toisin – niin että opiskelulle olisi riittävästi aikaa? Miten voit varmistaa, että ehdit tehdä myös virkistäviä ja iloa tuovia asioita, levätä ja palautua suoritusten välillä? Oletko kasannut itsellesi liian suuren kuorman? Mitä voisit vähentää, mitä jättää kokonaan pois? Riittäisikö sinulle hitaampi tahti, tarvitsitko sitä? Mitkä asiat ovat todella tärkeitä ja arvokkaita? Pidä niistä kiinni ja karsi muuta.

Voimavarat voivat olla vähissä myös siksi, että saat liian vähän tukea. Pyydä neuvoja, etsi ihmisiä, jotka voivat olla sinun puolellasi. Ole avoin. Ota apua vastaan. Jos taidoissasi on opiskeluasi haittaavia puutteita, käytä aikaa taitojen oppimiseen. Opettele vihdoin ne pilkkusäännöt ja yhdyssanat. Kertaa yläasteella opiskelematta jääneet kielioppiseikat. Aloita alusta. Rakenna hyvää perustaa – uuden oppimiseen käytettävissä olevat resurssit lisääntyvät aivan varmasti.

LUOTTAMUS

Uskonpuutteeseen auttaa tieto, taito ja toivo.

Jos kerrot itsellesi, että et osaa, etkä voi oppi, kysy itseltäsi onko se aivan totta, onko se koko totuus? Sinun ei tarvitse välttämättä uskoa väitteitä, joita sanot itsellesi päivästä toiseen. Mitä näyttöä sinulla on siitä, että olet ehkä väärässä? Onnistuitko joskus? Tuntuiko tehtävä edes joskus mahdolliselta? Tutki vastaesimerkkejä ja etsi vaihtoehtoja motivaatiota syöville uskomuksillesi. Älä syö motivaatiotasi vaatimalla itseltäsi mahdottomia. Arvosta sitä, mihin pystyt. Opiskele oppimista. Kun ymmärrät oppimisen prosessia paremmin ja tunnet erilaisia opiskelumenetelmiä, voit paremmin hallita opiskeluasi – ja itseluottamuksesi kasvaa.

SUUNTA

Liika epämääräisyys syö motivaatiota. Suunnittele siis paremmin! Cal Newport on esittänyt ajatuksen, että olisi evoluution kannalta tarkoituksenmukaista, ettemme motivoidu liian epämääräisistä suunnitelmista. Motivoitumattomuudesta voisi näin ollen päätellä, että aikomuksissa, tekemisen tavassa tai itse päämäärässä on jotakin vialla. Motivoitumattomuus on kutsu suunnan ja keinojen päivittämiseen lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä.

Pitkällä tähtäimellä lukiolaisen suunnitelmallisuus ei ole vain jatko-opiskelupaikkaan tähtäämistä. Oppimiseen liittyy paljon muitakin arvoja, jotka ovat hyviä syitä sivistää itseään. Omaa opiskelua on hyvä välillä pysähtyä miettimään: Olenko unohtanut miten juuri tämä tekeminen kytkeytyy minulle tärkeisiin tavoitteisiin? Katsonko puuhaa liian pienen ruudun lävitse? Entä jos en saisi opiskella – mitä se merkitsisi, mitä menettäisin?

Lyhyellä tähtäimellä kannattaa miettiä tavoitteidensa ja myös keinojensa mielekkyyttä. Yritänkö jotakin sellaista, jolla ei ole onnistumisen mahdollisuuksia? Yritänkö jotakin sellaista, joka ei ole merkityksellistä, eikä arvokasta? Yritänkö tehdä tavalla, joka ei oikeastaan ole mielekäs? Yritänkö vain lukea, vaikka olisi parempi tähdätä ymmärtämiseen? Yritänkö vain kuunnella, vaikka olisi parempi tutkia aihetta mielessään, kysyä ja etsiä vastauksia?

*

Itsetuntemus on motivaation rakentamisessakin viisauden alku.

Seuraavan kerran, kun haluat valittaa motivaation puutetta… mieti, mitä on motivaation puutteen taustalla.

**

Kiitos kuvista: piermario, Robert Bruce Murray III ja moriza.

Advertisement