Motivaatio – fiilistä vai tahtoa?

  • Tekeminen ei huvita. Ei siis ole motivaatiota.
  • Tekeminen ei huvita. Teen sen silti, niin motivoitunut olen. 

Molemmissa näistä esimerkeistä puhutaan motivaatiosta. Onko motivaatio tunnetta vai toimimista tunteesta huolimatta?

Tahtominen on usein aika emotionaalista. Tahdomme asioita, jotka tuntuvat hyvältä ja jotka olemme arvioineet hyviksi. Myönteiset tunteet kertovat, että jokin asia edistää tavoitteitamme ja päämääriämme. Tahto ja tunteet osoittavat samaan suuntaan.

Mutta kuinka toimia tilanteissa, joissa näin ei ole?

Tunteiden tuulet antavat suunnan! 

”Jos et halua opiskella, ei siitä pakottamalla mitään tule!” (Lukion 1. vuoden opiskelija)

Yksi mahdollisuus on jäädä odottamaan sopivia tunteita. Innostus tulee, kun on tullakseen, ja kun se on kohdalla, on hyvä toimia. Itsensä pakottaminen ei kuulu kuvioon. Tunteet ratkaisevat.

Tunteen siivellä tekeminen on yleensä aika mukavaa. Haittapuolena on se, että monet tärkeät asiat uhkaavat jäädä tekemättä, kun sopiva tunne ei ilmestykään paikalle oikeaan aikaan. Aloittaminen on usein tekemisen vaikein vaihe. Tehtävä, joka ehkä olisi alkupinnistelyjen jälkeen innostava ja motivoiva, jää turhaan viime tippaan, kun tunteet synnyttävät motivaation vasta aikarajan jo uhkaavasti lähestyessä.

Tunteet sivuun, täältä tulee tahto!

Toinen mahdollisuus on sivuuttaa tunteet tahdon voimalla. Tunteet vaihtelevat. Ne antavat väärää tietoa. Ne ovat lyhytnäköisiä ja siksi huonoja oppaita. Voin haluta tehdä tehtävät – en siksi, että ne tuntuvat nyt hyviltä – vaan koska, kun teen ne, voin myöhemmin tuntea hyviä tunteita (kuten onnistumista, pätevyyttä) tai saavuttaa muita päämääriäni.

Jokainen tarvitsee kykyä sivuuttaa tunteita väliaikaisesti. Pelkän välittömän mielihyvän perässä juokseminen ei vie kohti aidosti tärkeitä tavoitteita.

Toisaalta, jos opiskelu perustuu pelkästään tahdonvoimaan, ei opiskelusta tule kovin mukavaa. Vaarana on myös se, että jos tunteiden tärkeät viestit sivuutetaan, joudutaan toisenlaisiin hankaluuksiin: tehtävät tulevat kyllä tehdyiksi ja suoritukset suoritetuiksi, mutta opiskelija on vaarassa väsyä, koska hän ei kuuntele tarpeeksi omia tunteitaan, eikä huomaa niitä tarpeita, joista tunteiden oli tarkoitus viestittää. Kyky hellittää ja löysätä sopivasti on sekin osa opiskelutaitoa.

Motivaation ylläpitäminen on tunteen ja tahdon yhteispeliä

Taitava motivoituja osaa käyttää sekä tunteita että tahdonvoimaa motivaation ylläpitämiseen.

Tunteiden voimaa tarvitaan esimerkiksi

  • innostuksen tunnistamiseen ja ylläpitämiseen
  • kertomaan milloin tarvitaan lepoa tai milloin ollaan luisumassa itselle tärkeiden tavoitteiden ohi
  • kannustavaan sisäiseen puheeseen ja sopivien ”porkkanoiden” valitsemiseen
  • viisaiden valintojen tekemiseen

Myös tahtoa tarvitaan – esimerkiksi:

  • säännölliseen opiskelemiseen ja toimivien rutiinien ylläpitämiseen
  • aloittamiseen ja aloituskynnyksen ylittämiseen
  • perustaitojen hankkimiseen ja taidoissa olevien puutteiden paikkaamisen
  • oppimiseen itselle huonommin sopivien aineiden tai työtapojen parissa

Itsetuntemusta ja omanarvontuntoa!

Ihmiset, jotka pystyvät ylläpitämään hyvää motivaatiota päivästä toiseen, ovat todennäköisesti hyviä hyödyntämään sekä tunteiden että tahdon suomia voimavaroja. He pystyvät ohjaamaan tunnetta ja tahtoa taitavalla ajattelulla. He tuntevat itsensä ja löytävät keinoja, joilla pystyvät houkuttelemaan itsestään esiin innostusta. Heillä on riittävästi kokemusta siitä, että tekeminen myös synnyttää tunteita. He voivat motivoida itseään muistamalla, kuinka hienolta tuntuu, kun projekti valmistuu tai kuinka mukavaa on rentoutua silloin, kun tietää, että kaikki tarpeellinen tältä päivältä on jo tehty. Onnistumisen ilo on tärkeä motivaation lähde.

Motivaatio ei synny pakosta. Tahdon tuoma kurinalaisuus ei vaadi kuin hetkellisesti itsen pakottamista. Suunnitelmien toteuttaminen ja pitkäjännitteisyys ovat pikemminkin seurausta eräänlaisesta itsekunnioituksesta, omien päämäärien ja tavoitteiden arvostamisesta. Tahdon varassa toimiva tarvitsee luottamusta siihen, että on oikealla tiellä ja jo valinnut hyvät keinot edetä kohti tärkeitä päämääriä. Hyvät opiskelutaidot lisäävät myös tahdonvoimaa.

Motivaatioon tarvitaan fiilistä, tahtoa ja taitavaa ajattelua.

***

Luvassa lisää motivaatiomietteitä tällä viikolla.

Kuvat: robotti, kiipeilijä.

5 thoughts on “Motivaatio – fiilistä vai tahtoa?

  1. milaja kirjoitti:

    Hyvä postaus! Itselläni yliopistossa opiskeluaikoina oli parasta odottaa sitä ”oikeaa hetkeä” eli inspistä. Kun se iski, joskus aiemmin, joskus viimetingassa, työt sujuivat leikiten ja tykkäsin tehdä erilaisia juttuja, mitä sai ihan itse työstää. Graduakin oli ilo tehdä!

    Mutta sitten taas niitä juttuja, missä sitä inspiraatiota ei vaan tullut ja mitkä oli pakko hoitaa pois alta, oli ihan pakkopullaa. Yleensä liian valmiit tehtävänannot. Jotkin hommat taas oli vaan päntättävä päähän, olipa inspiraatiota siihen hommaan tai ei.

  2. Tiina-Maria kirjoitti:

    Itsetuntemuksesta on tässä tosi paljon hyötyä — jos voi luottaa siihen, että inspis tulee, niin miksipä sitä ei teksi asioita silloin, kun ne sujuvat kaikkein helpoiten. Jos on monta projektia, voi vähän valita, takoa siellä, missä rauta on kuumaa. Teen itsekin mielellään näin, jos mahdollista.

    Minulla on kyllä kokemusta myös siitä, että olen (turhaan) odottanut inpistä johonkin juttuun… siirtänyt sen tekemistä … odottanut… siirtänyt… ja sitten pakon edessä aloittanut vain huomatakseni, että innnostus vaati löytyäkseen vain kunnolla alkuun pääsemistä. Olisi ollut järkevää aloittaa aikaisemmin ja löytää innostus jo ennen deadlinea.

    • milaja kirjoitti:

      Joskus paras tekeminen tulee sitten viime tipassa, kun on pitkittänyt ja pitkittänyt ja huomaa, että nyt on viimeinen aika saada asia hoidettua pois alta, ja viime hetken paniikissa voi sitten tullakin hyvää jälkeä😀 (Tai voi käydä just toisinkinpäin tietty..)

      • Tiina-Maria kirjoitti:

        Aika monet jutut vaativat jonkinlaista hauduttelua ja kypsymisaikaa, henkistä valmistautumista tekemiseen… Minulla viivyttely on selvästi sitä.

        Lukiolaisille en kuitenkaan uskalla tätä menettelyä suositella — luen muutenkin tarpeeksi niitä viimetipassa kyhättyjä tekstejä, joiden kohdalla tämä ei ole toiminut…

  3. milaja kirjoitti:

    Joo, ihan totta😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s