Käsitteet hallussa kurssikokeessa

2554134479_1ece5189e53

Arvioin kurssikokeita. Tehtävänä oli selittää näköhavaintojen muodostumista (miten visuaalisesta ärsykkeestä syntyy havainto). Vastaajan avuksi olin lisäksi antanut listan käsitteistä, joita vastauksessa tulisi käyttää.

Tehtävä oli arvioijalle havainnollinen ja herättä ajatuksia. Valmiiksi annettujen käsitteiden liittäminen vastaukseen toi hyvin esille opiskelijoiden tapaa ymmärtää ja käyttää käsitteitä.

Erotin vastauksissa 4 eri osaamisen tasoa:

1. Käsitte osataan liittää esimerkkiin 

Tämä näkyi opiskelijoiden vastauksissa lauseina, joissa esimerkkiä käytetään määritelmän sijasta. Tähän tapaan:

Tarkkaavaisuuden valokeila on sitä, että kun katsoo mopoa pihalla, niin sitten niitä reunalla olevia asioita, vaikka puita, ei nää niin tarkasti.

Opiskelija osaa viitata käsitteellä oikeanlaiseen ilmiöön tai kohteeseen. Kuitenkin usein jää vähän epäselväksi, kuinka tarkkarajaisesti opiskelija on käsitteen hahmottanut – etenkin, jos esimerkki on suoraan kirjasta tai oppitunnilta poimittu.

2. Käsite osataan määritellä. 

Edellistä tarkempaa osaamista on, jos opiskelija osaa antaa käsitteelle jonkin määritelmän (tai sanallisen luonnehdinnan), jota hän sitten täydentää esimerkillä. Tarkan tai aukottoman määritelmän laatiminen on tutkijoillekin haastavaa (ja hiuksia halkovaakin puuhaa), eikä sellaista lukiolaisilta vaadita.

Määritelmän merkitys on oikeastaan siinä, että se kuin sanallinen nuoli, joka osoittaa, mikä kohta esimerkissä kuuluu juuri käytetyn käsitteen alaan.

3. Käsite osataan liittää kysyttyyn aiheeseen 

Käsitteiden osaaminen ei ollut esseetehtävässä itseisarvo. Käsitteitä oli tarkoitus käyttää esseen varsinaisen aiheen pohtimiseen. Niinpä määrittelemistä ja esimerkkien antamista tärkeämpää osamista oli se, että opiskelija pystyi liittämään käsitteen näköhavainnon muodostumista koskevaan tietoon. Tämä ei ollut ollenkaan itsestäänselvää. Käsitelista houkutteli luettelomaiseen vastaamiseen.

Tehtävää laatiessani lisäsin tarkoituksella käsitelistaan sanan syvyysvihje. Syvyysvihjeistä on oppikirjassa pitkä luettelo. Arvelin kuitenkin, että syvyysvihjeiden liittäminen listan muihin käsitteisiin (esim. ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen prosessointi) olisi mahdollista, mutta opiskelijoille suhteellisen vaikeaa. Näin olikin. Monessa muutoin hyvässä vastauksessa syvyysvihjeet oli selitetty vastauksen loppuun omaksi erilliseksi jaksokseen, mutta niiden liittäminen tehtävän varsinaiseen aiheeseen oli jäänyt tekemättä.

4. Käsite osataan kytkeä kokonaisuuteen ja toisiin käsitteisiin 

Tehtävän parasta antia olivat vastaukset, joissa käsitteitä oli käytetty ajatuksella ja ymmärtäen. Tämä näkyi paitsi siinä, että käsitteitä oli (tarvittaessa) osattu määritellä tarkasti, etenkin siinä, että esseet vilisivät lauseita, joissa käsitteitä kytkettiin toisiinsa.  Tällaisessa vastauksessa ei myöskään rajoituttu vain opettajan listassa annettuihin sanoihin, vaan pystyttiin ajattelemaan kurssin aiheita kokonaisuutena.

Esimerkkejä Emmi Niemelän esseestä:

”Sensorinen muistimme on käytössä, kun aistimme visuaalisia ärsykkeitä.”

”Silmää voi siis huijata juuri odotusten eli skeemojen avulla, mutta myös esimerkiksi syvyysvihjeiden, kuten pintagradientin, lomittaisuuden, suhteellisen koon, varjojen ja värien avulla. Esimerkiksi autot voidaan saada näyttämään eri kokoisilta kallistuskulman ja värien avulla… Havainnot eivät siis aina kerro totuutta.”

Tehtävä oli mielenkiintoinen arvioitava ja opettajan näkökulmasta erittäin havainnollinen.  Oppiminen ei ole vain muistamista, vaan myös ajattelemista.

PS. Kiitos ihanille, osaaville opiskelijoilleni näiden ajatusten herättelemisestä :-)! 

Kuva täältä

One thought on “Käsitteet hallussa kurssikokeessa

  1. […] Jos haluat oppia lisää siitä, miten käsitteiden määritteleminen tapahtuu, siirry juttuun Käsitteet hallussa kurssikokeessa. […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s